S-osuuksia vihdoinkin

Vajaa vuosi sitten heräsin liian myöhään s-osuusasioissa, enkä ehtinyt ennen vuodenvaihdetta s-pankissa piipahtaa. Jo silloin päätin, että tänä vuonna sen teen. No, alkuvuoden ajattelin että kyllä sen loppuvuonna ehtii. Vielä marraskuussakin lykkäsin asiaa joka viikko viikolla eteenpäin. Tänään 13.12. sain lopulta itseni hilattua s-pankkiin.


En ole ollut aikaisemmin edes kotiseutuni asiakasomistaja, joten sain nyt s-etukortinkin ensimmäistä kertaa. Liityin seitsemään 2016 eniten korkoa maksaneeseen osuuskauppaan, joista olisi tänä vuonna saanut 700€ sijoituksella 90€ koron, eli vajaan 13% vuosituoton miinus verot. Päätin liittyä vain seitsemään kauppaan sillä perusteella, että ne kaikki maksoivat vähintään 8% korkoa. Lopuista saan max 6% vuosituoton, olettaen ettei niistä mikään nosta korkoa ensi vuodeksi. Tuon 6% saan osakemarkkinoiltakin, ainakin odotusarvomielessä. Toki verot ja riski huomioiden olisi ehkä niihinkin kannattanut liittyä, nyt kun tajusin kuinka nopea prosessi tämä oli.


Liittyminen oli hyvin nopeaa, käytännössä eniten aikaa kulutti s-pankkiin tilin avaaminen, s-etukorttiasiat sekä keskustelut s-pankin maksuista ja bonuksista. Minulla kului aikaa noin 45 minuuttia koko käyntiin. Laskin, että pelkästään nykyisellä asioinnilla saan bonusta muutaman kympin vuodessa, jonka voinen laskea "sijoitustuotoksi". En kuitenkaan ala bonuksia keräämään bonusten vuoksi, kuten jotkut saattavat tehdä. Ostan sen minkä tarvitsen ja käyn muissakin kaupoissa kuten tähänkin asti.


Asiointi sujui erittäin hyvin ja jäi hyvä mieli myös asiakaspalvelijan työskentelystä. Toki kovasti s-pankkia hehkutti, vaikkei suoranaisesti tuputtanut. Eiköhän tuo kuulu toimenkuvaan. Toki kieltämättä halvalta pankilta kuulostaa. Ehkä siihen liityn sitte kun OP:lta loppuvat vakuutuksiin ja luottokorttiin liittyvät ikäperusteiset edut. En ole vielä tutkaillut, saanko mitään liittymislahjoja miltään suunnalta. Eiköhän tuokin ajan kanssa selviä.


Muitakin sijoituksia on tullut hieman tehtyä. Lisäilin Seligsonin Kehittyviä markkinoita ja Global Pharmaa muutamilla satasilla. Varsinkin Phoebus ja Aasia ovat olleet sellaisessa nousukiidossa, ettei ole pariin vuoteen nähty. Korjausliikettä odottelen ja siksi en juuri nyt ole näitä lisäilemässä. Muutenkin viimeiset pari viikkoa on ollut iloista nousua, ja tällä hetkellä vuoden 2016 tuotto on noin 8,5%. Se on kelpo tulos siihen nähden kuinka surkeasti vuosi alkoi ollen pahimmillaan helmikuussa muistaakseni noin -15...20%. Vertailuindeksi on suunnilleen samassa tuotossa salkkuni kanssa.


Joulu tulee ja paljon joululahjoja on jo ostettu. Vielä on kyllä lahjoja ostamattakin, osa jopa ideoimatta. Porukoiden kanssa ei tosin pariin vuoteen ole lahjoja juuri vaihdeltu yhteisymmärryksessä. Sen sijaan erityisesti tyttöystävä ja kummipoika saavat hyvät lahjat tänä vuonna :)

Pitkästä aikaa kunnolla ostoksilla

Viikkokausien kestoinen kurssien nousu sai tällä viikolla ensimmäisen korjausliikkeen. Se tarkoittaa, että osto-signaalit alkaa hyppiä ruudulle. Seligsonin rahastoista Global Pharma on ollut Q4:n ajan melko rumassa noin -9% laskussa ja on saanut vahvan ostosuosituksen jo parin viikon ajan. Sitä olenkin tankannut yli budjetin. Myös Global Brands sai selkeän ostosuosituksen. Muut minua kiinnostavat rahastot, eli Phoebus, Aasia ja Kehittyvät markkinat ovat tällä hetkellä aivan siinä ostosuosituksen rajamailla, mutta päätin ostaa niitäkin samalla, koska ne kaikki laskivat tällä viikolla enkä ole niistä mitään lisäillyt sitten toukokuun.

Lokakuu oli noin +2% kuukausi, mutta marraskuun alun punaiset proosentit ovat saaneet Q4:n noin -1% pakkaselle omassa salkussani. Koko vuosi on vain vaivoin +2-3 % plussalla, joten jännäksi vetää tuleeko ensimmäinen tappiovuosi sitten vuoden 2011. Vertailuindeksiä en ole päivittänyt, mutta esim. OMXH-indeksin tuotto vuoden alusta on ollut -5,7% (ei varmasti riitä netto-osingot nostamaan tätä plussalle) ja SP500 on silmämääräisesti arvioituna noin +/- 0 (tähän päälle netto-osingot, niin ollaan jo varmaan lähellä salkkuni tuottoa tai jopa vähän yli). Suomalaisista osakkeista UPM julkaisi jälleen loistavan osavuosikatsauksen ja on salkkuni selvästi parhaiten menestynyt osake tällä kvartaalilla. Sen sijaan Huhtamäen monivuotinen nousuputki sai ehkä pahimman kolauksen yhtiön julkaistessa odotuksia heikomman osavuosikatsauksen. Tosin nyt voisi olla sopiva paikka lisäilläkin Huhtista, firma on tehnyt pitkään hyvää tulosta, mistä syystä odotuksetkin ovat tainneet hilautua vähän liian korkeiksi. Tuskin tuloksentekokyky mihinkään on kadonnut, vaikka en ole lukuja tarkemmin tutkinut tai edes lukenut firman ympärillä ollutta keskustelua.

Lokakuussa menoni olivat vuoden suurimmat, mutta toisaalta tulotkin olivat isommat kuin ennen. Valmistuin DI:ksi ja sain lahjaksi rahaa parista osoitteesta, sain uuden sopimuksen voimaantulon myötä palkankorotuksen ja vanhan kämpän takuuvuokran takaisin. Menopuolella oli uuden juhlapuvun ostoa sekä uuteen kotiin tavaran ostoa, tavallista isommat bensakulut ja muuta pientä laskua. Säästöprosentti kuitenkin vuoden toiseksi paras helmikuun jälkeen. Julkaistaan tarkempia kuukausilukuja sitten ensi vuoden alussa vuosikatsauksen yhteydessä.

Blogi täyttää vuoden

Viime vuonna marraskuulla aloin hahmottelemaan ensimmäisiä blogikirjoituksia. Tuolloin oli tarkoitus tehdä kirjoittamisesta jokaviikkoinen harrastus. Tarkoitus ei ollut saada suuren yleisön huomiota, vaikka toki halusin lukijoita mukavan määrän. Alun perin ja edelleenkin blogin tärkein tavoite on kirjoittaa itselle: esim. 10 vuoden kuluttua on varmasti mukava lueskella vanhoja tekstejä sikäli mikäli Blogger on silloin vielä olemassa ja tekstit löydettävissä netistä.

Tämä on 37. kirjoitukseni, joten ihan en ole pysynyt 1 kirjoitus/viikko tahdissa. Motivaation ja inspiraation puute on suurin syy etenkin nyt viime kuukausina. Samalla näyttää siltä, ettei alkuvuodesta asetettu tavoite "useita kirjoituksia kuukausittain" toteudu. Jos jollain kuukaudella julkaistujen tekstien määrä on 1 tai 2, ei voi puhua useista kirjoituksista. En ota tästä kuitenkaan paineita, vaan kirjoittelen silloin kun olen sillä tuulella enkä halua väkisin pusertaa jotain sanottavaa kasaan vain siksi että saan vähintään 3 tekstiä kasaan kuukaudessa.

Blogiani on luettu yhteensä 10400 kertaa, eli noin 28 kertaa päivässä. Ihan kohtalainen lukema, kiitos siitä lukijoille! Ei tuo varmasti pärjää suosituimmille blogeille, mutta se ei haittaa. Luetuin yksittäinen teksti on otsikolla Ihmisten lyhytnäköisyydestä raha-asioissa. Kärkipaikka on kuitenkin hyvin niukka, joten voitaneen sanoa ettei yksikään teksteistäni ole ollut ylivoimainen lukijamagneetti. Sellaisen varmasti saisin sopivalla otsikoinnilla, kuten "voitin miljoonan lotossa" tms. Pääsääntöisesti ensimmäiset julkaistut tekstit ovat niitä vähiten luettuja ja uusimpia on luettu enemmän. Lukijakunta siis selkeästi kasvaa blogin iän myötä, se ei liene yllätys kenellekään. Yleisin väylä blogiini on ollut suora Google-haku, mutta heti seuraavana ovat Osinkokuninkaan blogi ja Yksinhuoltajan selviytymisopas ja heidän blogilistansa. Kiitos teille, kun olette blogini listalle kelpuuttaneet :)

Kolmannen kvartaalin onnistumiset ja epäonnistumiset

Pääsääntöisesti kolmas kvartaali oli hyvä. Ehdottomasti tärkein taloudellinen onnistuminen oli vakituisen työpaikan saanti. Sopimus astuu voimaan ensi maanantaina. Myös pörssit olivat nousussa. Salkkuni kasvoi 5,7% ja samaan aikaan vertailuindeksi kasvoi 5,6%. Päihitin indeksin täpärästi viime päivien kirillä. Oikeastaan koko kvartaalin ajan olin pari kymmenystä jäljessä. Olen nyt päihittänyt vertailuindeksin nyt neljänä perättäisenä kvartaalina, ja mikä tärkeintä, myös koko 5,75 vuoden sijoitushistoriani ajalla.


Salkun arvo on 25 364 € (23 522 € Q2:n lopussa). Annualisoitu tuotto 30.9.2016 on 12,5 %, joka on edelleen merkittävästi isompi kuin arvioimani 6-8 % jonka oletan saavani vuosikymmenten sijoitushorisontin aikana. Vertailuindeksin annualisoitu tuotto on 9,6 %., eli olen voittanut indeksin tuoton noin 3%-yksikköä, joka olisi pitkällä aikavälillä erittäin suuri ero. Uskon eron tasoittuvan. Näihin prosentteihin lasketaan osinkotuotot verojen jälkeen, vertailuindeksissä tämän arvioidaan olevan 3 % vuosittain.


Q3:n suurin sankari oli UPM +14,6%. Myös Huhtamäki (+11,5%) ylsi yli kymmenen prosentin nousun. Luuseriosake oli Elisa -4,6% sekä Seligsonin Global Pharma -1,0%. Kaikki muut olivat plussalla, paitsi Fortum hauskasti sentilleen samalla tasolla kuin Q2:n päätöskurssi.


Uusia ostoja salkkuun 500€ Seligsonin Euro-obligaatiota. Tämän tuotteen tarkoitus on helpottaa Seligsonin merkintöjä ja lunastuksia: Tästä eteenpäin muutan EO-osuuksia muiden rahastojen osuuksiksi. Se on vaivattomampaa kuin pelata tilisiirtojen kanssa, mikä on ehdottomasti Seligsonin suurimpia heikkouksia. Kulujakaan ei tule, kun teen vaihtoja vain yli 90 päivää vanhoille osuuksille. Lisäksi uskon että EO on parempi paikka rahoille kuin käyttötili, joka on paisunut jo liiankin isoksi, koska sijoitusstrategia on antanut ostosuosituksia erittäin niukasti koko Q3:n ajan. Tällä hetkellä tosin aletaan olla jo hilkulla, ja muutaman prosentin pudotus tietäisi ostosuositusta usean rahaston kohdalla.


Vuosi 2016 on tällä hetkellä plussalla 4,0% eli hieman keskimääräistä huonommin on mennyt, johtuen Q1:n melko rumista miinuksista. Tänä vuonna olen tehnyt tähän mennessä noin 3100€ uusia merkintöjä, ja suunnitelma sanoo Q4:lle vielä 1900€ lisää + S-osuuksia summalla x€ (pitää tutkia vielä tarkemmin mitkä osuuskaupat valitsen).


Q3:n tulot ja menot:
heinäkuu +1841€ -1202€
elokuu +1847€ -1170€
syyskuu +2240€ -1409€
Yhteensä +5928€ -3681€, säästöön 2147€


Syyskuun tuloissa extraa ovat lomarahoja, tavaroiden myyntiä ja velkojen perintää. Kertaluonteisia ostoja kasautui syyskuulle, kun ostin uuden läppärin, nintendo wiin käytettynä sekä paljon pientä käyttötavaraa uuteen kotiin.


Q4:n tulojen ja menojen ennusteen perusteella koko vuoden säästöennuste on 10700€ (tällä hetkellä 6600€) ja säästöprosentti 43% kaikista tulosta (nyt 38%). Tässä huomioin veronpalautuksen, jota en huomioinut säästötavoitetta asettaessani. Todennäköisesti ylitän säästötavoitteeni. Ennusteen perusteella kuukausittaiset menot ovat 1175€/kk. Se on hieman enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2015. Tulojen noustessa pieni elintasoinflaatio on iskenyt, mutta melko hyvin menot pysyvät kuitenkin kurissa. Tällä kulutuksella kuukausittain säästöön jää noin 1000€ kun nettotulot kasvavat entisestään muutaman satasen kuussa uuden työsopimuksen myötä. Voi tosin olla, että pian palkitsen itseni ulkomaan reissulla, kun olen saanut 18 vuoden opintoni päätökseen.


Varallisuuteni 30.9.2016 on 55 400€, joista sijoituksissa on 25 400€, ASP-tilillä 14 300€, käyttö- ja puskuritileillä yhteensä 14 300€ (liikaa!), fyysistä käteistä 400€ ja kiinteää omaisuutta arviolta noin 1000€ arvosta. Ennusteen mukaan 60k€ voi rikkoutua tammikuun ensimmäinen päivä, riippuen lähinnä osakemarkkinoiden liikkeistä, joka on ennusteessa oletettu nollaksi.


Saa nähdä mitä Q4 tuo tullessaan.

Tyhjän paperin kammo

Alkaa olla kuukausi edellisestä blogikirjoituksesta. On ollut vaikea keksiä aihetta, josta kirjoittaa. Ajattelin sitten kirjoittaa siitä, kuinka vaikea on kirjoittaa. (-Repomies, Pasilan katsojat saattavat muistaa). En halua tehdä kirjoituksia, joilla ei ole mitään tarkoitusta ja joissa ei ole päätä eikä häntää tai ovat vain muutaman kappaleen pituisia. Myöskään kuukausikatsaukset eivät ole kovin kiinnostavia, varsinkaan nyt kun paljon mitään ei ole tapahtunut. On myös puolustettava itseäni sillä, että mennyt kuukausi on ollut hyvin kiireinen. Olen tällä hetkellä keskellä muuttoprosessia ja lopputyön viimeistely on vienyt paljon aikaa. Jälkimmäinen on nyt selätetty, mutta muutto on osittain kesken.


Sijoitusrintamalla on ollut hiljaista. Viime aikojen nousu on aiheuttanut sen, ettei ostoja ole liiemmin tullut tehtyä. Viime viikolla tosin ostin pienen siivun Global Pharmaa, kun vaikutti olevan pienessä kuopassa ja arvo putosi 20 viikon keskiarvon alle muutamaksi päiväksi. Mutta vasta myöhemmin nähdään, oliko tämä oikeasti kuoppa vai vasta alamäen ensiaskeleet. Muut rahastot ovatkin sitten olleet korkealla tasolla enkä ole niitä lisäillyt.


Alma Median myin alkuvuodesta hintaan 3,40€ kappale. Myynnin päällimmäinen tarkoitus oli verotus, mutta kyllä se hieman harmittaa, että tätä kirjoittaessa hinta on tasan 5,00€. Menee jälleen sarjaan huonot myynnit, jossa jo ovat Orionin myynti hintaan 16,6€ (nyt 35€) ja Huhtamäen myynti hintaan 22€ (41€). Onneksi Huhtamäkeä myin tuolloin vain puolet positiostani ja toisaalta Orionin vaihdoin Sampoon, joka onkin vastaavan summan voitolla mitä Orionkin olisi ollut. Sen sijaan Elisa-myynti hintaan 29,8€ ei ollut ihan surkea myynti (nyt 31,9€), kun huomioidaan siitä saatu veroetu (noin 3€/osake) ja se että nuo rahat on jo sijoitettu uudelleen tuottavasti (ainakin tähän mennessä).


Loppuvuoden suunnitelmiin sijoitussaralla kuuluvat S-osuuksien hankinta joulukuussa ja oman strategian noudattamisen jatkaminen. Tällä hetkellä Q4:llä uusia ostoja olisi luvassa yli 2000 eurolla, odotan vain oikeaa hetkeä, joka voi toki tulla vaikka jo syyskuunkin aikana. Verotuspäätös toi mukavan yllätyksen, kun sain 2015 kesän työmatkakorvauksista verovähennyksiä yli 300€ enemmän kuin olin ennakkoon laskenut. Ilmeisesti siis myös veroprosentti putosi, ei kai tuolle muuta selitystä ole. Joulukuussa saan 1266 euron palautukset.


Töissä olen ahkeraan seurannut oman tiimin tulospalkkaukseen liittyvien ehtojen täyttymistä. Hyvältä näyttää toistaiseksi niiltä osin joihin voin itse omalla päivittäisellä tekemiselläni vaikuttaa. Valitettavasti puhutaan kuitenkin melko pienistä summista toteutuessaan (1% vuosipalkasta), koska ne isot bonukset tulevat koko yhtiön talousluvuista ja myynnistä, joihin minulla ei ole juuri mitään osaa, kunhan hoidan työni siten ettei asiakkaat ole entisiä asiakkaita. Ei vaikuttanut yhtiöllä menevän niin hyvin että bonusehdot täyttyvät, joten saattaa olla tyytyminen tuohon maksimissaan 1% bonariin.


Tästä eteenpäin pyrin tekemään kirjoituksia hieman tiuhempaan tahtiin. Ainakin kvartaalikatsausta olisi tiedossa parin viikon päästä, mutta toivottavasti jotakin jo ennen sitä.

Sormi pidetty poissa ostonappulalta

Odottamaton ja hieman outo kesänousu Brexitistä huolimatta on aiheuttanut sen, että olen istunut käsieni päällä ja pitänyt sormeni poissa ostonappulalta. Kassaa on alkanut kertyä, kun palkkatuloista jää minimissään 600€/kk säästöön, eikä siitä mene euroakaan sijoituksiin. Suunnitelmien mukaiset 1200€ ostot Q3:n aikana on vielä aloittamatta - ja ollaan jo kvartaalin puolivälissä. Strategiatyökalu ei ole antanut ostosignaalia viikkokausiin. Toki harmittaa, etten ostanut enemmän Q2:n aikana, mutta niin kai se monesti menee: Jos kurssit nousee, jää harmittelemaan ettei ostanut enemmän. Jos kurssit laskee, jää harmittelemaan ettei myynyt ennen sitä. Jälkiviisaus on helppoa.


Mutta mistäpä löytäisi graalin maljan ja osaisi ennustaa tulevaa? Olen sillä mielellä, että tänä vuonna saa vielä ostettua nykyhetkeä halvemmalla. Yli 20% notkahdusta en odota, mutta n. 10% on hyvin mahdollinen. Panostan siihen hetkeen, joka voi olla nopeasti ohi. Brexitin jälkeen ei ole markkinoilla ollut isompia negatiivisia uutisia. No news = good news ja kurssit vihertävät. Pari viimeistä päivää ovat tosin olleet kovin punasävyisiä.


UPM antoi hyvän osavuosikatsauksen ja on kvartaalin kovin nousija salkussani. Tällä osakkeella olen saanut yli 100% tuoton, kun huomioidaan vuosien aikana saadut osingot. Muut osakkeet/rahastot maltillisissa lukemissa suuntaan ja toiseen. Noin 25k€:n salkkuni on tällä hetkellä nelisen prosenttia nousussa tällä kvartaalilla, mutta vertailuindeksi on edellä. Viimeksi vertailuindeksi päihitti salkkuni Q3/2015 eli salkullani on kolmen kvartaalin voittoputki. Vuosi 2016 on saatu punnerrettua plussalle, sekin on ihan kiva juttu, mutta pitkällä aikavälillä tällä ei ole juurikaan merkitystä.


Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet vaikuttavat toteutuvan, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu loppuvuoden aikana. Markkinaseuranta on ollut melko vähäistä kesän ajan, joskin blogikirjoittamisen tahdissa on parantamisen varaa. Kesällä sallittakoon pieni lipsuminen totutusta tahdista, mutta eipä muutenkaan ole järkeä kirjoittaa ellei ole mitään kerrottavaa.

Sell in May - vaimitensenyoli?

Nyt on ehkä sen verran kulunut aikaa, että voisi arvioida vanhan sanonnan paikkansa pitävyyttä tämän vuoden kohdalla. Otetaan OMXH:n, SP500:n ja DAX:in korkeimmat päätösarvot toukokuussa.

OMXH: 8044,37
SP500: 2099,06
DAX: 10333,23

Nämä arvot saavutettiin toukokuun lopulla, jolloin varmasti suurin osa kevään osingoista on jo jaettu. En tosin tiedä, miten USA:ssa ja Saksassa osingonjako toteutetaan, ei varmaankaan ihan samalla tavalla kuin Suomessa.

Samojen indeksien nykyarvot 22.7. päätöskursseilla:

OMXH: 8359,39
SP500: 2175,03
DAX: 10147,46

Näistä indekseistä ainoastaan DAX oli toukokuussa korkeammalla kuin sen jälkeen. Sen sijaan OMXH ja SP500 ovat muutamia prosentteja toukokuun huippua korkeammalla.

Tämä vuosi näyttää olevan vastakohtien vuosi, ainakin Helsingin pörssissä. Tammi- ja toukokuuilmiöt eivät päteneet sellaisinaan. Yleensä syksy on ollut nousua, kuten finanssikriisin jälkeen on ollut vuotta 2012 lukuun ottamatta. Tämän tosin katsoin vain silmämääräisesti OMXH:n kurssikäppyrästä monen vuoden skaalalla, joten en voi olla varma asiasta. Tänä vastakohtien vuonna syksyn nousemattomuus olisi sopiva jatkumo.

Viime kirjoituksessa kerroin harkitsevani myyntejä oudon kesänousun vuoksi. En ole yhtään myyntiä tehnyt, mutta en ostojakaan, vaikka niitäkin on budjetoitu Q3:lle reilulla 1200 eurolla. Joskus käsien päällä istuminen on viisainta, ja palaan ostamaan sitten kun on ollut laskua. Yritän nyt nauttia lomasta, kun sellainen sattui alkamaan sopivasti hyvien säiden alkamisen kunniaksi.

Taloudellinen tulevaisuus vaikuttaa hyvältä

Edellisessä kirjoituksessa puhuin edessä olevasta työhaastattelusta. Sain paikan, eli sopimustani jatketaan sitten kun nykyinen päättyy, käsittääkseni ihan vakituisena sopimuksena. Palkkaa nousee nykyisestä 22%, mutta nettopalkka nousee vain 14,5% kiitos progressiivisen verotuksen. Näin jälkikäteen jäi mietityttämään ainoastaan se olisinko voinut saada kovemman palkan, mutta toisaalta pyyntöni saattoi olla yksi merkittävä tekijä että yleensä paikan sain.

Käteen jäävä rahamäärä tullee olemaan noin 2100€/kk. Vuokrani on noin 380€, ruokaan menee rahaa 200-300€, bensoihin 100-200€ ja kaikkeen muuhun muutama satanen. Tällä hetkellä menot tuntuvat olevan siinä 1100€/kk tuntumassa, joten säästöön jäisi noin tonni kuussa.

Paikan varmistuttua saatan joutua ostamaan oman auton. Nykyäänhän ajan isän nimissä olevalla autolla, olen tehnyt niin jo kohta kolme vuotta. En aio ostaa kovin kallista autoa, muutama tonni riittäköön, mutta tekee se silti loven likvidiin omaisuuteen. Auton kyllä tarvitsen, eikä autottomuus ole vaihtoehto. Voi silti olla, että saan vielä ensi kesään asti nykyisellä ajella, koska vanhemmat eivät vielä tarvitse kahta autoa. Aion myös ostaa uuden läppärin, koska nykyinen on aivan surkea ja jo 7 vuotta vanha. Ei edes toimi kunnolla. Mutta en tässäkään kallista lähde ostamaan. Muuta kalliimpaa ostosta ei ole suunnitteilla, mutta onhan tuossakin jo. Asuntoa en lähde heti ostamaan, koska tiedossa on vielä halpaa vuokra-asumista melko pitkään.

Sijoituksiin menevä rahamäärä pysynee vähintäänkin nykyisellä tasolla. Alun perin olin arvioinut sijoitettavaksi summaksi 200€/kk vuosille 2016-2017, mutta jo tänäkin vuonna se on ollut yli 300€/kk ja ensi vuonna vähintään tuo 300€. Voi hyvin olla, että nousee jopa 400-500 euroon, mikä on huomattavasti enemmän kuin olen viime vuonna suunnitelmaa tehdessäni arvioinut. Oikeastaan minulla olisi todennäköisesti varaa jopa enempään. Saa nähdä millaiseen riskin ottoon päädyn.

Q2:n alku on ollut epäilyttävän positiivinen osakemarkkinoilla. Lähes jokapäiväinen vihertäminen ei voi jatkua ikuisesti, tuskin edes parin kuukauden tähtäimellä. Eiköhän sieltä vielä se kesädippi tule. Jos ei vielä tässä kuussa, niin elokuussa, joka on ollut perinteinen dippauskuukausi. No, eipä se oikeasti ole mitenkään varmaa. En ole tehnyt uusia ostoksia heinäkuussa, ja tätä menoa ostoja ei myöskään tule. Oikeastaan olen alkanut pohtia jopa myyntejä, sillä pidän 5-10% notkahdusta todennäköisenä lähiviikkoina.

Keskikesän kuulumisia ja Q2:n läpikäyntiä

Taas aika tylsän tuloskatsauksen. Nämä ovat kyllä selvästi vähiten luettuja tekstejä, mutta olkoon. Huomaa kyllä selvästi millaiset otsikot ovat ne houkuttelevimmat, eikä ihme. Mieluummin itsekin luen vastaavia tekstejä muilta kirjoittajilta.

Toinen kvartaali on saatu päätökseen. Säästöjä kertyi 727 €, vaikka menojen suhteen kuukausi oli tämän vuoden toiseksi huonoin. Huolimatta loppusuoran brexitistä, jäi salkku plussalle 3,86 %, rahassa +777,41 €. Uusia ostoja tein 2971 €:llä, osinkoja sain nettona 353,19 € ja myyntejä en tehnyt ollenkaan. Ilman osinkojakin olisin jäänyt plussalle yli 400 € eli 2,1 %. Vertailuindeksi päätyi ilman osinkoja -1,44 % miinukselle. Päihitin vertailuindeksini kolmannen kvartaalin putkeen. Yksittäisistä osakkeista parhaiten menestyivät Huhtamäki ja Fortum, molemmat noin +15 % nousussa osingot huomioiden. Tappiolle jäivät vain Sampo (-8,4%) ja Seligson Global Brands (-2,6%). Annualisoitu vuosituotto on tällä hetkellä 11,74 %, kun sijoitusuraa on takana noin 5,5 vuotta. Tämän mieluusti pitäisin myös jatkossa, jolloin taloudellinen riippumattomuus odottaisi noin 47 vuoden iässä tämänhetkisellä säästösuunnitelmalla. Vuosi 2016 on miinuksella vielä kahden kvartaalin jälkeen, tosin kolmannen kvartaalin ensimmäinen päivä nosti tulokset kymppejä plussalle.

Seuraavissa kuvissa on havainnollistettuna salkun arvon ja tuottojen kehitystä.

Kuvista näkyy jo Q3:n tilanne ensimmäisen pörssipäivän jälkeen. Näyttäisi siltä, että juuri tällä hetkellä olen all time high -lukemissa noin 8000 € tuotoilla. Tässä on huomioitu kaupankäyntikulut, osinkoverot ja myyntiverot niistä jotka olen jo myynyt. Sen sijaan vielä myymättömistä osakkeista/rahastoista en ole veroja huomioinut.

Kolmannen kvartaalin tavoite on tehdä uusia ostoja noin 1300 eurolla. Kuitenkin tällä hetkellä strategiatyökalu ei suosittele tekemään uusia ostoja. Järkevältä tuo kuulostaa, kun nyt ollaan monta päivää noustu laajalla rintamalla. Odottellaan siis kesälaskua, ja ostetaan vasta sitten. Aikaahan on lokakuun alkuun asti.

Muista kesäkuulumisista sen verran, että tulevalla viikolla on työhaastattelu sopimuksen jatkosta. Minulla on siis nykyinen sopimus voimassa lokakuuhun asti, mutta nyt ollaan hakemassa kesän aikana eläköityvän työkaverin tilalle uutta henkilöä. Tässä kun olen viime kesän ja tänä vuonna tammikuusta asti osittain tehnyt juuri samoja hommia, niin enpä tiedä mitä ihmeellistä pitäisi tapahtua jos minua ei valita. Talon ulkopuolelta ei ainakaan tule ketään yhtä täsmällistä kokemusta omaavaa, ja mahdollisesti läheltä liippaavaa alan kokemusta vuosikausia omaavat lienevät selvästi kalliimpia. Mutta eipä mikään ole koskaan varmaa.

Lopputyö alkaa olla noin 90 % valmis, enää pitäisi kirjoitella yhteenveto, tiivistelmä, mahdollisesti kirjoitella noin sivun verran lisää juttua, hioa tekstiä ja odottaa kuukausi, jotta saan viimeisen kuukauden testitulokset sisällytettyä työhön. Onhan projektiin 400-450 tuntia uponnut, tosin se on vielä alle 60 % ajasta, joka sille on opintopisteiden muodossa budjetoitu. Nopeaa etenemistä siis, eikä jäljellä oleva työmäärä ole enää kovinkaan monta työpäivää.

Tänä vuonna on tiedossa myös elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma. Vain kaksi viikkoa se on, mutta aloitetaan vähemmällä. Vielä pitäisi kolme täyttä viikkoa jaksaa. Hyvää kesälomaa kaikille, joilla sellainen on, ja hyvää kesää lomista riippumatta jokaiselle!

Ihmisten lyhytnäköisyydestä raha-asioissa

Hiljattain työelämässä sattunut juttu sai miettimään, miksi jotkut hyvin koulutetutkin ihmiset ovat niin lyhytnäköisiä raha-asioissa, eivätkä ymmärrä kokonaisuuksia.

Yrityksellä, jossa työskentelen, on eräs asiakas X. Asiakas X on ulkoistanut tietyn toimintonsa yrityksemme hoidettavaksi. Hoidamme hommat niin hyvin kuin kykenemme. En tietenkään paljasta yritysten nimiä tai tarkempaa toimialaa, enkä puhu tässä tekstissä todellisista rahasummista, vaan keksin kaiken itse. Ajatus on tärkein.

Toimialan luonteesta johtuen asiakkaalle X aiheutuu kustannuksia joka vuosi. Kustannukset vaihtelevat paljonkin eri vuosina, esimerkiksi ei ole epätavallista, että vuonna 1 kustannukset ovat 300k€, toisena vuonna 100k€, ja kolmantena vuonna 500k€. Jonakin erittäin harvinaisena vuonna kustannukset voivat olla jopa negatiiviset, mikä onkin sitten jo tuloa kustannuksen sijaan. Näitä sattuu ehkä kerran pariinkymmeneen vuoteen. Idea on kuitenkin, että kustannukset tulevat hyvin epätasaisesti, volatiliteetti on suuri, ja siltä ei oikein voi suojautua riskienhallinnalla. Tietääkseni tällainen volatiliteetti on aika tavallista yritysmaailmassa. Volatiliteetti on erittäin suurta myös lyhyellä aikavälillä. On mahdollista, että koko vuoden kustannukset aiheutuvat yhtenä ainoana päivänä tai jopa muutamana tuntina. Sattuman merkitys on valtava.

Tilanne oli tämä: Asiakkaalle X aiheutui huonon tuurin vuoksi 20 000 € kustannukset yhtenä ainoana päivänä. Siihen mennessä asiakkaan kustannukset olivat vuosi taaksepäin 100 000 €, eli tämä yksi päivä lisäsi koko vuoden kustannuksia 20%. Asiakas teki valituksen, ja yrityksemme edustajat saivat selittää miksi näin kävi ja mitä olisi pitänyt tehdä, jotta se olisi vältetty. Kerroimme, että tuota yhtä epäonnista päivää ei olisi voinut yksistään ennakoida mitenkään, mutta se olisi voitu välttää toimimalla järjestelmällisesti tietyllä tavalla koko vuoden ajan. Teimme selvityksen, jonka mukaan näillä toimenpiteillä olisimme voineet välttää tämän 20 000 € kustannuksen, mutta tällöin vuoden kustannukset olleet noin 150 000 € nykyisen 120 000 € sijaan. Kokonaisuus olisi ollut huonompi, koska pitkän aikavälin kustannukset olisivat olleet suuremmat. Mutta vastaavaa "kertarysäystä" ei olisi ollut.

Asiakas ei ymmärtänyt tätä. Heidän edustajansa mukaan juuri tuo 20 000 € kustannus olisi pitänyt osata välttää. Hän takertui vain tähän yksityiskohtaan, eikä nähnyt kokonaisuutta, eli tässä tapauksessa pidemmän aikavälin kustannuksia. Niillä ei ollut hänelle merkitystä. Häntä kiinnosti ainoastaan tämä yksittäinen 20 000 € kustannus: vain siitä ja sen välttämisestä oli sallittua keskustella. Sanotaan nyt kuitenkin, että keskustelu oli ollut ihan hyvässä hengessä rauhallista.

Itse en ollut yritykseni edustaja tai mukana keskusteluissa, vaan seurasin tilannetta etäämmältä. Työkavereiden kesken juteltiin, että mahtaisikohan kyseinen henkilö samalla logiikalla mieluummin tienata vuoden ensimmäisenä päivänä 300 000 € ja menettää loppuina 364 päivänä 1000 €/päivä kuin tienata ensin 364 päivää 1000 €/päivä ja menettää viimeisenä päivänä 300 000 €. Jokainen voi laskea, kummasta jää 64 000 € voitolle ja kummasta saman verran tappiolle, mutta huonommassa tapauksessa säästyisi isolta kertatappiolta. Kertatappiolta säästyminen vaikutti olevan kaikkein tärkeintä tällä kertaa.

Tässähän on kyse perinteisestä sijoituspsykologiasta. Te lukijatkin voitte miettiä, kumman näistä skenaarioista valitsisitte mieluummin: a) voitat viisi kuukautta putkeen 10 000€/kk ja kuudentena kuukautena häviät 40 000€, vai b) häviät viisi kuukautta putkeen 10 000€/kk ja voitat kuudentena kuukautena 60 000€? Molemmissa tapauksissa kokonaisuus on sama, eli 10 000€ voittoa, mutta luulen että suurin osa valitsisi mieluummin vaihtoehdon b, koska viimeisin tapahtuma jää parhaiten mieleen saaden eniten painoarvoa. Tapauksessa b se viimeisin tapahtuma oli positiivinen, kun taas tapauksessa a negatiivinen.

Minulle tuli tästä asiakkaan X tapauksesta mieleen, että kyseinen asiakkaan edustaja ei hyvin todennäköisesti sijoita mihinkään omassa henkilökohtaisessa taloudessaan, jos ymmärrys pitkästä juoksusta ja sattumasta on tuolla tasolla. Todennäköisesti lottoaminen ja casinopelit kiinnostavat enemmän, ja uskomus on että niissä voi jäädä voitolle.

Mutta niinhän sitä sanotaan, että on kahdenlaisia ihmisiä: niitä jotka tienaavat omaisuuksia ymmärtämällä pitkän juoksun ja korkoa korolle -ilmiön merkityksen, ja niitä jotka maksavat kaiken tämän. Minä olen mieluummin tuossa ensimmäisessä joukossa.

Ihan hyvää nousua keväällä

Kevät on kääntynyt kesäksi ja kaikilla on hyvä mieli, niin myös markkinoilla. Osingot on maksettu ja kurssit komeasti vihreällä. Jos tilastoihin on luottamista, niin pian pitäisi alkaa perinteinen kesälasku, ja kesän aikana olisi odoettavissa hyviä ostopaikkoja. Saa nähdä. Viime vuonna tammikuu- ja toukokuuilmiöt pitivät hyvin paikkansa, mutta tänä vuonna tammikuuilmiötä ei tullut. Toukokuuilmiöstä tiedämme myöhemmin, ja paikkansa se pitää jos toukokuun indeksit ovat kesää korkeammat.

Q2:n parhaat nousijat salkussani ovat olleet:
Huhtamäki +16,5%
UPM-Kymmene +11,9%
Seligson Pharma +8,0%

Miinuksella ovat vain:
Seligson Kehittyvät -1,4%
Seligson Brands -0,3%

Kokonaisuudessaan Q2 on plussalla +1098€ (+5,5%). Salkun arvo on tällä hetkellä n. 23 200 €, sijoitusurani tuotot n. 7900€ (osa realisoitunut, osa ei), annualisoitu vuosituotto on 12,2%, joka on yhä edelleen selvästi parempi kuin se 6-8%, jonka pitkällä aikavälillä odotan saavani.

Huhtikuussa tuloja kertyi 1790€ ja menoja 1271€, toukokuussa tuloja 1841€ ja menoja 1106€. Yhteensä säästöjä siis 1254€, 34,5% tuloistani. "Ylimääräisinä" menoina kaksi lyhyttä ulkomaanmatkaa Viroon ja Kroatiaan sekä kaverin polttaribudjettiin osallistuminen. Myös bensalasku on ollut merko korkea. Ruokakulut normaalit. Tammi-maaliskuuhun verrattuna halvalla en näitä kahta kuukautta selvittänyt, mutta ei haittaa! Kesäkuussa on tiedossa vielä vuosittaiset vakuutusmaksut, joten kyllä näitä menoja tuntuu kertyvän. Kesän aikana varmaan tulee keksittyä jos jonkinmoista rahareikää. Ensimmäisen puolikkaan vuoden säästöarvio on 4267€, joka olisi ihan hyvä tulos toteutuessaan. Ei se tuosta kovin kauaksi heitä, kun enää kesäkuu on jäljellä.

Sijoitusstrategiani ei ole hetkeen antanut ostosuosituksia, enkä siksi ole niitä tehnyt toukokuun alun jälkeen. Q2:n aikana olen kyllä tehnyt runsaasti uusia ostoja (2333€), mutta alun perin piti tehdä enemmän. Mahdollista kesädippiä varten käteistä on kassassa, ja jos sieltä dippiä tulee, niin siihen kyllä reagoi strategiatyökalukin. Kaltaiselleni pitkäjänteiselle sijoittajalle kurssilasku olisi kyllä ihan hyvä asia,

Laitan tähän loppuun vielä veikkauksen seuraavan parin vuoden kurssikehityksestä: Veikkaan kurssien sahaavan suunnilleen nykyisellä tasollaan tai hieman laskevan. Välillä mennään ylös ja välillä alas, mutta liukuvat keskiarvot pysyttelevät melko rauhallisina. Tällä hetkellä osakkeiden arvostustasot ovat aika korkeat, mikä jarruttaa nousua. Toisaalta romahdus vaatisi mielestäni korkotason normalisoitumisen, sekä sen ettei romahdusta joka puolella varoiteltaisi.

Työelämän erikoistuminen löytyi sattumalta

Enemmän blogiani lukeneet saattavat muistaa, että olen tällä hetkellä korkeakouluopiskelija energia-alalla, ja teen diplomityötä. Avaan tässä kirjoituksessa opiskelukuvioitani sekä päätymistäni juuri tälle kyseiselle erikoistumisalalle energiasektorilla.

Alun perin hain diplomi-insinööriopintoihin, koska lukiossa matikka, fysiikka ja kemia sujuivat parhaiten, ja kirjoitin jokaisesta E:n. Kaavailuissa oli myös tilastotieteet, mutta en lopulta mennyt edes pääsykokeisiin saati panostanut niihin mitenkään, koska sain paikan teknillisessä yliopistossa yo-papereilla. Se, miksi päädyin hakemaan juuri energia-alalle, onkin sitten hauskempi tarina. Hakuvaiheessa katsoin, minkä koulutusohjelmien suoravalintaan arvioin yo-paperini riittävän. Niitä oli aika monta, ja valitsin niistä pari-kolme kiinnostavimmalta tuntuvaa. Arvoin ykkösvaihtoehdoksi sähkötekniikan, ja sinne pääsinkin. Olisin päässyt muihinkin. Eipä tarvinnut lukea pääsykokeisiin. Sinänsä minulla ei ollut mitään käsitystä sähkötekniikasta. En seurannut alan keskustelua ja uutisointia. Ei DI:n koulutuskaan mikään lapsuuden unelma-ammatti ollut.

Opintojen ensimmäiset pari vuotta olivat henkisesti vaikeat. Pärjäsin kyllä ihan hyvin, kursseja ei jäänyt roikkumaan, ja ihan hyviä arvosanojakin tuli. Sen sijaan intohimo ja oikeastaan aito kiinnostuskin puuttui. Mietin monesti uusia koulutussuuntia, mutta en oikein keksinyt mikä sitten enemmän kiinnostaisi, jolla voisi olettaa helpohkosti työllistyvänsä. Jatkoin kurssien puurtamista vielä vuoden. Sain kandidaatintyön aiheeksi mielenkiintoisen työn, jossa tutkin energiantuotannon tilastoja Euroopan maissa (huom. aiempi kiinnostus tilastoihin). Loppuopinnoissa suuntauduinkin sitten sähköenergiatekniikkaan.

Oli vaikea löytää ensimmäinen oman alan kesätyöpaikka. Sain sen suoraan sanoen aivan viime hetkillä, vasta viidennen opiskeluvuoden toukokuussa. En tiedä missä olisin nyt, jos en olisi tuota paikkaa saanut. Pääsin kesätyöhön sähkömarkkina-alalle. Haastattelija vaikuttui kiinnostuksestani sijoittamiseen, ja uskoi analyyttisen persoonani sopivan hyvin joukkoon. Unohtamatta koulutusta, joka mätsäsi just eikä melkein. Isompien pomojen takia lopputyöpaikan saaminen venyi loppuvuoteen, ja sen aloitin tämän vuoden tammikuussa. Olisin päässyt toiseenkin työpaikkaan samalla alalla, mutta siellä ei luvattu lopputyöstä, jonka kuitenkin halusin suorittaa mahdollisimman pian. Nyt lopputyön ohella teen samoja hommia kuin viime kesänäkin. Olen oikein hyvä lisä joukkoon. Olen ns. varamies, eli hoidan hommat kun joku tiimin jäsen on poissa tai lomalla, mutta pääpaino on lopputyössä, joka sekin on firman yhden erittäin tärkeän toiminnan kehittämiseen liittyvää, jossa voin hyödyntää minulle rakkaita tilastoja sekä todennäköisyyslaskentaa. Siis täysin oikea aihe, jonka tekemisestä olen nauttinut. Vaikea uskoa, että tässä maassa on monta opiskelijaa, joille sama aihe olisi yhtä hyvin soveltunut. Oli vieläpä alun perin itse ehdottamani aihe, jolle on työn tekemisen aikana osoittautunut olevan iso tarve!

Nykyisessä työssäni siis yhdistyvät koulutukseni, talous ja raha, tilastot, todennäköisyydet, käyrien ja lukujen tutkiminen. Niistä melkein jokainen on kuulunut vapaa-aikaanikin sijoittamisen yhteydessä. Ensimmäistä kertaa eläessäni olen työssä, jonne menen joka aamu hyvillä mielin, enkä koskaan laske tunteja päivän päättymiseen.

Mutta loppujen lopuksi sattumalta tämä kaikki on löytynyt. Entä jos en olisi alun perin edes huomannut sitä melko hyvin piilotettua kesätyöpaikkailmoitusta, tai en olisi tullut valituksi? Turhahan sitä on miettiä, mutta voi olla etten ehkä koskaan olisi työllistynyt alalle. Joskus se on pienestä kiinni. Minulle annettiin vihdoin mahdollisuus näyttää, ja olen osoittanut olevani nappivalinta. Sopimus ulottuu lokakuulle, ja sen jälkeen firman ei kannata päästää minua menemään. Voi olla, etten enää kolmatta kertaa palaa, vaan lähden kilpailijalle.

Millainen ihminen sijoittaa ja miksi?

Kirjoittamiseni ei ole ollut niin aktiivista kuin toivoin. Työ ja harrastukset eivät jätä paljon aikaa kirjoittamiseen, ja jo työn puolesta kirjoitan valtavasti päivittäin. Lisäksi minulla on ollut hieman vaikeuksia keksiä mielenkiintoisia aiheita joista kirjoittaa. Tuloskatsaukset kun eivät sellaisia selkeästi ole. Niitä kuitenkin tulee vähintään kvartaaleittain ja muissakin kirjoituksissa jaan kokemuksia sijoitusten kehityksestä.


Varsinaiseen aiheeseen. Viime aikoina minua on mietityttänyt ihmisten erilainen suhtautuminen rahaan, rahan käyttöön ja sijoittamiseen. Miksi toiset ihmiset käyttävät kaiken tienaamansa rahan ennen seuraavaa tilipäivää, miksi taas toiset säästävät ja mistä juontuu suhtautuminen sijoittamiseen? Avaan tässä kirjoituksessa omia näkemyksiäni itsestäni, kahdesta ystävästäni sekä kolmesta perheenjäsenestäni.




1. Minä. Olen ollut lapsesta asti melko säästäväinen. Jo pienenä lapsena laitoin saamani karkkipussit säästöön, ja mieluummin söin vähän kerrallaan mutta usein, kuin paljon kerralla mutta harvoin. En tiedä miksi tein näin. Myös vanhempani ovat säästäneet minulle muutamien tuhansien eurojen pesämunan omaa elämääni varten, puhumattakaan osallistumisesta isoihin hankintoihin ja ruoka-avusta. Ilman heitä minulla ei ehkä olisi lainkaan säästöjä, joita olisin voinut sijoittaa. Käytän edelleen rahaa harkiten. En miellä itseäni pihiksi kuitenkaan, koska minulla on kuukausittain paljon menoja joita ilmankin voisin elää. Säästöjä kertyy silti satoja euroja kuukausittain, varsinkin nyt kun olen töissä.
Sijoittamista ennen pelasin 17-21-vuotiaana nettipokeria, eräänlaista sijoittamista sekin odotusarvoineen ja variansseineen. Sitä kautta oivalsin todennäköisyyksien ja odotusarvojen sekä pitkän aikavälin merkityksen päätösten hyvyyttä arvioitaessa. Samalla opin hillitsemään itseäni huonon tuurin osuessa kohdalle monta kertaa peräkkäin. Pettymysten käsittely onkin tärkeä taito elämässä. Sijoittamisen aloitin 21-vuotiaana, kun huomasin nettipokerista ja elämästä yleensäkin kertyneen varsin mukavan potin säästöjä. En enää muista kuinka paljon, mutta varmaankin jotain 25-30000€ luokkaa se oli silloin. Aloitin sijoittamisen, koska sijoitusten kehityksen seuraaminen vaikutti mielenkiintoiselta ja minulla oli ylimääräistä rahaa, jota en juuri silloin halunnut käyttää mihinkään. Vasta myöhemmin tavoitteeksi on muuttunut varallisuuden kerääminen ja sen avulla töiden vähentäminen tai jopa ennenaikainen eläköityminen tulevaisuudessa. Mahdollisuus päättää itse omasta ajankäytöstä. Tärkeää on myös taloudellisen turvan saaminen, jossa esimerkiksi yllättävä sairastuminen ei romahduta taloutta. Säästäminen ja sijoittaminen ovat minulle siis ensisijaisesti keino pyrkiä vaikuttamaan omaan elämään, siinä määrin kuin siihen voi taloudellisesti vaikuttaa.


2. Vanhemmat. Käsittelen isää ja äitiä saman otsikon alla, sillä he ovat olleet naimisissa kohta neljäkymmentä vuotta, eivät omista omia pankkitilejä ja tienaavatkin melkein saman verran. He ovat molemmat lähteneet maaseudulta, käsittääkseni ei kumpikaan erityisen köyhästä perheestä, mutta ei missään nimessä rikkaastakaan. Erityisesti äiti on ollut säästäväinen koko ikänsä, joka luultavasti jatkuu koko elämän, ja jolta uskon oman säästäväisyyteni perineeni. Isä käyttää rahaa hieman löyhemmin, mm. autoihin, kodin remontointiin ja hankintoihin minulle ja siskolleni.
Vanhempani aloittivat sijoittamaan, kun talo oli maksettu ja isä sai perinnön vuosina 2000 ja 2001. Silloinhan oli teknokupla puhkeamassa, eli kovin hyvin ei sijoittaminen lähtenyt. Tietääkseni kuitenkin sijoitukset ovat säilyneet tähän päivään asti. Kivijalkapankin kalliita rahastoja ja eläkevakuutusviritelmiä nuo taitavat olla, eli eivät ehkä niitä parhaita vaihtoehtoja. Mutta voitolla kuitenkin, eli pankkitiliä parempi kohde. Uskoisin heidän sijoitustarinan olevan se tyypillinen suomalainen: oma perehtyminen asiaan on olematonta, ja pankin sijoitusneuvoja on saanut heidät sijoittamaan pankin kalliisiin tuotteisiin. Myös virheistä (joista ehdottomasti suurin oli huono ajallinen hajautus) tuntuu syyttävä sormi osoittavan sijoitusneuvojaa.
Usein sanotaan, että vanhempien sijoittaminen vaikuttaa lapsen sijoittamisen aloittamiseen. Omalla kohdalla väittäisin suuremman ärsykkeen tulleen Internetistä, enkä muista vanhempieni koskaan kehoittaneen minua aloittamaan sijoittamisen.


3. Sisko. Meillä on aika paljon ikäeroa, ja siskoni on minua 7,5 vuotta vanhempi, siis pitkälle yli kolmenkympin nykyään. Hän on ollut nuorena minun vastakohtani, eli lähes kaikki tienattu on myös kulunut. Melkein tonnin vuokra, kalliit merkkivaatteet ja matkustelut vievät kaiken ylimääräisen. Asiaa on toki auttanut se, että hän on ollut parikymppisestä lähtien lähes koko ajan kokopäiväisessä työssä, ja 26-vuotiaasta alkaen varsin hyväpalkkaisessa sellaisessa. Nykyäänkin taitaa tulot alkaa nelosella, tosin äitiyslomalla on vielä syksyyn asti.
Siskoni ei nuorempana ollut sijoittanut. Vasta 30 täytettyään osti oman asunnon ja aloitti maltillisen 100€ kuukausisijoittamisen. Luulen hänellä nykyään olevan säästöjä, mutta ei välttämättä sen enempää kuin minulla. Myös sijoitusvarallisuuteni täytyy olla paljon suurempi. Uskon olevani melkoisen erilaisessa tilanteessa 7,5 vuoden kuluttua, kuin missä siskoni on tänään. Hän on elänyt aika tyypillisen nuoruuden, jossa kaikki meni mitä tuli, huomisesta ei ollut huolta, ja kolmenkympin jälkeen tajuttiin millaisen vaurastumismahdollisuuden oli menettänyt. Tiedän hänen katuvan erityisesti oman asunnon ostamattomuutta heti valmistumisen jälkeen, kun sille ei ollut mitään estettä (esim. toinen ihminen). On laskenut heittäneensä periaatteessa roskiin noin 50 000 euroa asuessaan kalliissa vuokra-asunnossa.
Huolta ei kuitenkaan ole siinä mielessä, että siskoni on todella hyvä ja jo paljon kokenutkin työntekijä alallaan ja sen luonteinen ettei työnhaku tuota ongelmia. Työttömyyttä ei hänen tarvitse pelätä.




4. Ystävä 1. Hän on lähtenyt hyvästä, isohkosta perheestä. On saanut ja saa edelleen vanhemmiltaan rahallista tukea. Oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen jättivät jälkensä elämään, eikä korkealle kouluttautuminen ollut mahdollista. Myös työnhakutaidoissa ja hakuun panostamisessa selkeitä puutteita. On kuitenkin alansa löytänyt ja sillä työskennellyt pidempiä määräaikaisuuksia ja viime aikoina lyhyitä sijaisuuksia. Kuitenkin jatkuva sosiaalitukien varassa eläminen rassaa ja säästöjä on mahdoton kerryttää.
En ole häntä tuntenut vielä kovin pitkään, enkä osaa sanoa hänen rahankäytöstään silloin kun tulot ovat lähempänä normaaleja työssäkäyvän tuloja. Vaikuttaa käyttävän rahaa melko järkevästi, eli pakolliset menot hoitaa ennen huvia. Etsii runsaasti alennuksia ja vaatteet löytyvät monesti kirpputoreilta. Kuitenkin kaikki menee mitä tulee. Aika kallis vuokra tuloihin nähden, sekä uusiin tavaroihin ihastuminen ylimääräisen rahan käyttökohteina. Suora lainaus rahankäytöstä: "Haluan tuhlailla ja ostaa kaikenlaista, silloin kun on varaa. Tavallaan palkitsen itseni, kun olen selvinnyt tiukemmasta ajasta. En mieti tulevaisuutta ja stressaa toimeentulosta pidemmälle. Elän tässä ja nyt." Voi toki olla, että säästöjäkin kertyisi, jos tuloja olisi enemmän. Viimeksi isoa stressiä aiheutti pesukone, joka jo hetken vaikutti olevan rikki. Silloin varovaisesti otin esiin oman suhtautumisen säästämiseen: juuri tällaisia yllättäviä tilanteita varten säästän, ettei tule isoa huolta.
Suhtautuminen sijoittamiseen on enimmäkseen kielteinen. Hän ei yhtään ymmärrä mitä sijoittaminen on (oppimisvaikeus). Piti tuttavansa asuntosijoittamista typeränä, koska joutuu usein remonttihommiin tai ainakin hoitamaan ammattilaisen sen tekemään. Minunkin rahat menevät "sinne jonnekin" kuulemma ihan turhaan. Hänelle en suosittele sijoittamista, enkä oikeastaan puhu siitä hänen kanssaan.
Olen hieman huolissani hänen tulevaisuudesta ja omillaan pärjäämisestä. Rekrytoijien suhtautuminen rikkonaiseen työuraan ja sosiaalitukien mahdolliset leikkaukset tulevaisuudessa, molemmat näistä saattavat tulla yllätyksenä. Haluan auttaa, olen auttanut paljon ja autan jatkossakin, mutta silti jokaisen tulee olla vastuussa itsestään. Paras potku on potku omille persauksille, vaikka sen kantapään kautta sitten. Muutos lähtee aina itsestä, eikä koskaan muiden vaatimuksista.


5. Ystävä 2. Yrittäjäperheen ainoa lapsi. Muhkea perintö tiedossa, ja työpaikka isän yrityksessä, joka on ollut suvun hallussa pidempäänkin. Ei minkäänlaista taloudellista huolta ollut koskaan ja tuskin koskaan tulee olemaankaan. Hyvän kasvatuksen kuitenkin saanut, ei ole aina saanut kaikkea haluamaansa, pystyy elämään säästeliäästi ja on ahkera tekemään töitä.
Sijoittamista hän ei harrasta. Tietääkseni hänellä ei ole mitään sijoituksia missään, ja kaikki mahdollinen raha on tilillä. Toki on mahdollista, että perheen omaisuutta on jo alettu hänelle siirtämään. Näistä kun ei puhuta ja ymmärrettäväähän se on. Sijoittamattomuus on käsittääkseni puhtaasti kiinnostuksen puutetta, mikä on sinänsä kummallista, kun on opiskellut taloutta, joskin sen ehkä vähiten rahaa ja numeroita käsittelevää osa-aluetta markkinointia. Tietääkseni sijoittamista vastaan ei ole mitään, onhan yrittäjyyskin hyvin lähellä sijoittamista. Ehkä hänkin joskus aloittaa, ja silloin saatan jo olla melkoinen konkari, jolta saa oivia neuvoja yleisimpien sudenkuoppien välttämiseen. Olen kyseisen ystävän tuntenut 13 vuotta, ja toivottavasti ystävyys jatkuu läpi elämän.


En saa tuntemistani ihmisistä kunnollista keskustelukaveria sijoitusasioissa. Se on yksi syy miksi kirjoitan tätä blogia. Ymmärtääkseni monilla muilla bloggajilla on sama ongelma.


Vastauksena otsikon kysymykseen: varallisuus ja koulutustausta eivät suoraan korreloi sijoittamisen ja sijoittamattomuuden kanssa. Minun lähipiirissäni on matalasti koulutettuja henkilöitä jotka sijoittavat (vanhempani) tai ei sijoita (ystävä 1), sekä korkeasti koulutettuja jotka sijoittavat (sisko) tai ei sijoita (ystävä 2). Otos on pieni, mutta silti sanoisin, että kaikkein merkittävin tekijä on oma kiinnostus. Se on ainakin suurin syy miksi juuri minä sijoitan. Vaikka tavoitteeni ja sijoituksen motiivini liittyvät vapauteen ja taloudellisen stressin minimointiin, en todennäköisesti sijoittaisi minäkään jos en olisi siitä lainkaan kiinnostunut. Saan nautintoa jo tavoitteiden asettamisesta, sijoitusten kehityksen seuraamisesta ja strategioiden luonnista. Niinhän sitä sanotaan, että matka on päämäärää tärkeämpi. Miksei sijoittamisessakin.

Romahduksen pelosta

Seuraan jonkin verran Kauppalehden keskustelupalstan "rommari-ketjuja", joista myös löytää linkkejä koti- ja ulkomaisiin uutisiin ja kolumneihin. Vaikuttaa siltä, että monet tahot uskovat romahduksen tulevan lähiaikoina, jopa tänä vuonna. Martin Armstrongin ennustukset, heikko globaali talouskasvu, velkaisuus, elvytyksen aiheuttama kupla osakemarkkinoilla ym ym. Olen itsekin alkanut pelätä romahdusta, mutta en ole tehnyt mitään ylimääräisiä myyntejä. Käteistä minulla tulee joka tapauksessa olemaan varalla, tälläkin hetkellä noin 40% likvidistä omaisuudesta (johon en laske ASP-tiliä).


Rommareita on aina, ei ole sellaista päivää kun joku ei ennusta isomman romahduksen alkavan pian. Sen olen huomannut jo kauan sitten. Monesti olen lukenut romahduksen tulevan, kun "kukaan" ei sitä odota. Juuri silloin kosahtaa, kun "kaikki" odottavat kurssien vain nousevan ja nousevan. Nythän rommausta tunnutaan huutelevan joka puolella, eli eihän se silloin yllätys olisi? Katseet on käännetty kohti kesää, ja Ison-Britannian EU-jäsenyysäänestystä sekä Kreikan velkojen maksua. Myös Fedin koronnostosta puhutaan. Pitäisi tapahtua jotakin yllättävää, jotta romahdus tulisi. Nämä ovat jo tiedossa, eli teorian mukaan eivät aiheuta romahdusta, kävi miten kävi. Viime kesänä puhuttiin hyvin paljon Kreikasta, Eurosta ja velasta, mutta se olikin Kiinan kasvun heikkeneminen, mikä aiheutti elokuussa notkahduksen.


Myös työkaverini puhui, että negatiivinen sähkön hinta on vastaava asia kuin negatiiviset korot: silloin markkinoilla ei ole ihan kaikki kunnossa, ja joku tai jokin säätelee niitä liikaa. Ennemmin tai myöhemmin tulee realiteetit vastaan, ja markkinat reagoivat niiden mukaan. Paljon löytyy romahduksen puolestapuhujia. Kaikesta huolimatta yksi suurimpia virheitä sijoittamisessa on sijoittamatta jättäminen. Jos antaa pelolle jatkuvan yliotteen, ei välttämättä koskaan tule sijoittaneeksi, jolloin tuotot jäävät saamatta. Oman sijoitusurani aikana 2011 alusta lähtien on ollut Kreikan kriisiä, Fukusimaa, Krimin kriisiä ja Venäjän talouspakotteita, jatkuvaa huolta Eurosta ja globaalista velkaantumisesta ja öljyn hinnan laskua. Silti olen saanut yli 11% annualisoidun tuoton tekemällä joka vuosi uusia sijoituksia. Olisi jäänyt tuhansien eurojen tuotot saamatta, jos olisin koko ajan pelännyt sijoittaa.


Toki romahdus voi tulla, en sitä kiistä. Tällä kirjoituksella yritän kuitenkin toppuutella pelkoa ennen kaikkea itsessäni. Vaikka romahdusta siellä ja täällä huudellaan, niin ei se välttämättä tule. Indeksit voivat myös nousta tai jatkaa eteenpäin vaakatasossa.


Huhtikuusta en tällä kertaa tee tuloskatsausta. Se oli suurin piirtein nollatuloskuukausi. UPM ja Huhtamäki ovat nousseet mukavasti tällä kvartaalilla. Säästöjä tuli reilu 500€, vaikka maksoin jopa kaksi pientä ulkomaanmatkaa, jotka ovat edessä toukokuussa. Asumisen, ruoan ja bensojen jälkeen minulle jää näköjään noin 1000€ kuukaudessa käytettäväksi mihin haluan ja loput säästöön. Mutta mielestäni tulevaisuuden varalle on järkevääkin säästää nykyisellä leikkausten aikakaudella. Vuoden säästötavoitetta lienee kuitenkin tarpeen korottaa reilusti, sillä olen asettanut liian helpon tavoitteen.


Nyt toukokuun ensimmäiset kolme päivää ovat kääntäneet kvartaalin kokonaistuloksen hennosti miinukselle. Tein normaalisti uusia rahastomerkintöjä kuun alussa. En välitä Sell in May -huuteluista. Eihän tammikuuilmiökään tullut tänä vuonna.

"Ostan yhtiötä x, koska sen tuotetta tarvitaan aina"

Tämä kirjoitus saattaa sisältää kärjistämistä, liioittelua ja ehkä pieni silaus huumoria, jos oikein syvältä kaivaa. Ei kannata ottaa tosissaan.


Olen moneen kertaan lukenut otsikossa esitetyn perusteen, miksi ollaan sijoitettu yhtiöön x. Usein perustelu loppuu siihen. Jostain syystä tulen hieman huvittuneeksi, kun joku tätä perustetta käyttää, edes osana muita perusteita. Tätä perustettahan voi käyttää melkein minkä tahansa yhtiön kohdalla:


Ostin YIT:tä, koska ainahan taloja on rakennettava ja ihmisten on jossain asuttava.
Ostin Keskoa, koska ainahan ihmisten on jotakin syötävä.
Ostin Fortumia, koska ainahan ihmisten on saatava sähköä.
Ostin Orionia, koska ainahan ihmisten on saatava lääkkeitä.
Ostin Nordeaa, koska ainahan ihmisten on käytettävä pankkeja.
Ostin Teliasoneraa, koska ainahan ihmisten on puhuttava puhelimella ja päästävä nettiin.
Ostin Storaa, koska paperiahan tarvitaan digitalisoitumisesta huolimatta aina.
Ostin Olvia, koska ainahan ihmiset juovat olutta.
Ostin Huhtamäkeä, koska elintarvikkeet pitää pakata aina johonkin.
Ostin Konetta, koska hissejä pitää rakentaa taloihin, joita pitää myös rakentaa, koska ihmisten on asuttava jossakin.


Lista on loputon.


Todellisuudessa ihmisten pitää vain syödä, juoda, hengittää ja nukkua, eikä nekään itse asiassa ole välttämättömiä. Kuoleminen on todellisuudessa ainoa pakko elämässä. Onko pörssiin listattuna hautaustoimistoja?


Osakkeen ostamisen perusteena ei saisi koskaan olla vain ja ainoastaan "koska sen tuotetta tarvitaan aina". Mitä sitten vaikka tarvitaankin? Ei se pelkästään sijoituksesta voitollista tee. Ei mikään pörssiyritys ole monopoliasemassa, aina on kilpailijoita. Ei osakkeen hinta pysy entisellä tasollaan, jos yhtiön tulos heikkenee. Yrityksen osakekurssihan on fundamenttien mukaan osingonmaksukyky hamaan tulevaisuuteen diskonttattuna tuottovaatimuksella. Jos tulevaisuuden osingonmaksukyky alenee heikkenevän tuloksen myötä, myös osakkeen arvo putoaa. Näin teoriassa, mutta tietenkin psykologialla on valtava merkitys.


Suosittelen siis tämän perusteen lisäksi miettimään muitakin syitä ostaa osaketta. Muuten se on ihan tikanheittoa, mikä toki saattaa osua hyvinkin, kuten itselläni on osunut joskus. Sijoituskohteen valinnassa kannattaa keskittyä tutkimaan vähintään osakkeen hintaa ja arvostustasoa, brändiä ja kilpailukykyä suhteessa muihin vastaaviin yrityksiin, sekä yrityksen ja yleensä toimialan tulevaisuuden näkymiä. Tai sitten voi jättää kaiken tämän muille ja ostaa rahastoa/etf:ää. Tätä suosin nykyään itse, koska en usko pitkällä tähtäimellä olevani kovin hyvä osakepoiminnassa.


Toinen kvartaali on alkanut piristävän vihertävästi. Osinkoja tulee ja kurssit nousevat (paitsi tänään), joten mikäs tässä ollessa. Toki vuosi on edelleen hieman miinuksella. Ostoja tuli tehtyä kuun alussa melko paljon verrattuna viimeaikoina tehtyihin sijoituksiin. Hyvin lyhyen tähtäimen perusteella (kolme kvartaalia) sijoitusstrategiani on toiminut hyvin. Olen ostanut tavallista enemmän viime lokakuun alussa, myynyt tammikuun alun "huipulla", ostanut jälleen helmikuussa ja nyt huhtikuussa halvalla. Parempaan tulokseen olen päässyt kuin tasasummilla. Mutta jatketaan seurantaa, ja vasta vuosien kuluttua selviää onko tämä strategia tasasummia parempi.

Miksi olen sijoittanut näihin osakkeisiin ja rahastoihin?

Salkkuni koostuu tällä hetkellä viidestä suomalaisesta osakkeesta ja viidestä ympäri maailman hajautetusta rahastosta. Tässä tekstissä käyn läpi, miksi olen päätynyt ostamaan kyseisiä osakkeita/rahastoja, mihin hintaan olen ne saanut, mikä on ollut niiden tuotto tähän mennessä ja mitä aion niille tehdä tulevaisuudessa. Kaikki osto- ja myyntihinnat sisältävät kaupankäyntikulut, ja osingot ovat laskettu tuottoihin nettona. Ainoastaan nykyhinta on bruttohinta, joten nettotuotot eivät ole ihan niin hyvät kuin alla esitetään. Aloitetaan Suomi-osakkeista:

1. Elisa. Osto Q1/2013 hintaan 16,97 - nykyarvo 32,55 - osinkoja saatu neljänä vuonna.
Elisa on tuottanut noin kolmessa vuodessa +1139€ osinkoineen, eli noin +110%. Olen myynyt puolet pois 1000€ verohyödyn saadakseni vuoden 2015 syksyllä, hintaan 29,51. Saadusta verohyödystä huolimatta tuohon hintaan ei olisi kannattanut myydä, mutta helppo sanoa jälkikäteen. Elisan olen ostanut alun perin Kauppalehden foorumien keskustelujen perusteella. Hyvä osingonmaksaja, ja ajoituksessa on kieltämättä käynyt hyvä tuuri. Alkuperäinen sijoitus on yli tuplaantunut, ja olen jo saanut niin sanotusti omani pois, eli jäisin kaupasta hieman voitolle, vaikka Elisa tekisi seuraavana pörssipäivänä konkurssin. Pysyy salkussani, ei ole aikeita myydä.

2. Huhtamäki. Osto Q1/2011 hintaan 10,18 - nykyarvo 33,07 - osinkoja saatu viitenä vuonna (tässä kuussa kuudes osinkovuosi).
Huhtamäki on prosenteissa salkkuni kovatuottoisin osake, hankintahintaan nähden tuottoa on tullut noin +180% ja euroissa +1718€. Hankin sen alun perin Kauppalehden foorumeiden keskustelun perusteella, ja pitää sanoa että todella hyvä tuuri on käynyt tämän kanssa. Huhtamäki ei ole koskaan ollut mediaseksikäs firma, eli on saanut pysyä pitkälti poissa otsikoista, ja tehnyt salakavalasti kovan arvonnousun. Vuoden 2014 viimeisinä päivinä valitettavasti myin puolet pois hintaan 21,84, vastaavasti 1000€ verotusrajan hyödyntääkseni. Saatu verohyöty on pienempi kuin sen jälkeinen arvonnousu on ollut. Onneksi en kuitenkaan myynyt tuolloin kaikkea, ja toisaalta onhan tässä nuo myynnistä saadut rahat jo sijoitettu uudelleen tuottavasti. Huhtamäki pysyy salkussani. Päätellen osinkojen pienuudesta sillä on edelleen näköpiirissä investointikohteita, en tosin varmaksi osaa sanoa koska seuraan vain vähän uutisointia.

3. Fortum. Osto kahdessa erässä: Q1/2011 hintaan 22,02 ja Q1/2012 hintaan 16,07, keskihinta 18,66 - nykyarvo 11,49 - osinkoja saatu kuutena vuonna.
Fortum on sijoitusurani toiseksi huonoin sijoitus. Se on muhkeista osingoista huolimatta tappiolla -304€. Prosenteissa noin -15%. Fortum on sijoitusurani ensimmäinen ostos. En enää muista miksi alun perin sen hankin, että oliko mahdollisesti kyseessä sitä, että se oli tuttu nimi ja tarjosi hyvän osingon heti alkuun. Olin juuri aloittanut opiskelemaan energia-alaa, ja uskoin alan valoisaan tulevaisuuteen. No, ei se nyt ihan niin valoisasti ole mennyt, ja tulevaisuuskin näyttää pimeältä. Etenkin energiantuottajalle, jollainen Fortum eittämättä on vähittäismyynnin lisäksi. Pohjoismaissa on tällä hetkellä sähköstä ylitarjontaa, koska sähkönkulutus ei ole kasvanut moneen vuoteen, kuten muutama vuosi sitten ennakoitiin. Kalliimpia fossiilisia käyttäviä laitoksia on suljettu kannattamattomana, Ruotsissa jopa ydinvoimaa. Mikään uusi tuotanto ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman valtion tukia, ja tuulivoima on ainoa kasvava tuotantomuoto. Vesivoimaa ei voi enää juurikaan lisää rakentaa. Itse asiassa mikään muu uusi tuotanto ei ole lähellekään kannattavaa. Karkeasti arvioiden viiden vuoden sähköfutuurien hinta on noin puolet siitä, mitä sähkön tuottaminen esimerkiksi uudelle ydinvoimalle maksaa, puhumattakaan kalliimmista polttovoimalaitoksista. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Fennovoima-hanke osoittautuisi voitolliseksi, ellei sähkömarkkinoilla tapahdu dramaattisia muutoksia. Fortuma omista Pohjoismaissa lähinnä vesivoimaa ja ydinvoimaa, jotka ovat niitä halvimpia tuotantomuotoja, mutta sähkön markkinahinnan lasku on suoraan pois myös näillä tuotantomuodoilla tuotetun sähkön kannattavuudesta. Tulevaisuudessa sähkön hinnan odotetaan edelleen laskevan, eikä ainakaan merkittävästi nousevan. Pohjoismaihin ei siis kannata investoida, tuulivoimaa lukuunottamatta. Kysymys lähinnä kuuluukin, saako Fortum tehtyä hyviä ulkomaan investointeja. Se on jo vaikeampi kysymys, eikä minulla ole esittää arviota. Pysyy toistaiseksi salkussani, mutta olen alkanut harkitsemaan myymistä sopivaan hintaan, jotta voin vähentää tappiot verotuksessa.

4. Sampo. Osto Q2/2012 hintaan 20,05 - nykyarvo 41,09 - osingot saatu kolmena vuonna (pian neljäs)
Sampo on yksi parhaista sijoituksistani. Kaiken kaikkiaan se on tuottanut tähän mennessä +1292€, eli noin 120% neljän vuoden aikana. Tämä on hankittu niin ikään Kauppalehden foorumeiden seurannan perusteella, joten kyllä siellä toisinaan osataan aavistaa hyvät sijoituskohteet. Viime aikoina Sampo on jonkin verran laskenut, sillä hinta oli lähes 50€ vuosi sitten. Pidän tästä osakkeesta, eikä ole mitään aikomusta myydä.

5. UPM-Kymmene. Osto Q1/2012 hintaan 10,87 ja Q2/2012 hintaan 8,97, keskihinta 9,82 - nykyarvo 14,55 - osinkoja saatu viitenä vuonna.
Upm on tuottanut neljän vuoden aikana +1458€, eli noin +70%. Tämäkin on kelpo tuotto, keskimääräistä selvästi parempi, 14-15% annualisoituna. UPM on ostettu alun perin salkkuun hajautuksen vuoksi, sillä tuolloin vain Huhtamäki oli ainoa teollisuutta edustanut osakkeeni, ja sekin hieman kevyempää teollisuutta. En muista enää mikä oli Kauppalehden foorumien osuus tälle päätökselle, mutta olen ollut tyytyväinen. Metsäteollisuuden vaikeuksia on uumoiltu jo pidempään paperin kysynnän ja siten hinnan pudottua (en ole muuten varma onko hinta oikeasti pudonnut, mutta oletan niin). Alkuvuonna kurssi on ollut matkalla alaspäin, mutta ei kuitenkaan romahtanut. Pysyy salkussani, en ole aikeissa myydä, mutta en tee lisäyksiäkään.

Olen omistanut aiemmin Orionin ja Alma Median osakkeita. Orionin kaupasta jäin vain hieman voitolle, ja olisin yli 100% voitolla viiden vuoden ajalla, jos en olisi tätä koskaan myynyt. Toisaalta sijoitin Orionin myynnistä saadut rahat Sampoon, ja sitä ostoa en olisi välttämättä koskaan tehnyt jos olisin päättänyt pitää Orionin. Alma Mediasta otin kunnolla turpaan, -516€, prosenteissa -50% viiden vuoden ajalla. Tämän myynnin tein verotussyistä, koska olen tänä vuonna myynyt jo voitolla olleita rahastoja, ja tämän vuoden osingoistakin voin luovutustappiot vähentää.

Rahastot. Näiden analysointiin en käytä kovinkaan paljon aikaa. Omistan viittä Seligsonin osakerahastoa, jotka sijoittavat ympäri maailman. Näihin sijoittamisen aloitin Q2/2013, eli vanhimmat ostoerät ovat olleet salkussani vasta kolmisen vuotta. Ostan näitä jatkuvasti lisää, sillä lähivuosien tavoitteeni on nostaa rahastojen osuutta salkussani merkittävästi. Tällä hetkellä osuus on noin 55%, ja tavoite on 65-70%. Rahastojen avulla hajautan maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti. Omistan niitä, koska ne ovat vähäkuluisia, ei mene osinkoveroa, ja luotan salkunhoitajan itseäni parempaan näkemykseen markkinoista ja siitä mihin kannattaa sijoittaa.

Seligson Aasia. Voitolla vaivaiset +46€ eli +3%. En harkitse myyntiä, vaan pidän salkussa hajautuksen vuoksi. Tämä on ehkä typerää, mutta saa nähdä miten kehittyy jatkossa.

Seligson Global Brands. Voitolla +485€ eli +21%. Kova luotto kyseiseen rahastoon, aion lisätä melko paljonkin tätä.

Seligson Global Pharma. Voitolla +551€ eli +20%. Luotto on kova myös tähän rahastoon.

Seligson Kehittyvät markkinat. Tappiolla -73€ eli -8%. Kiina on tätä painanut alas, mutta pitkällä aikavälillä (=vuosikymmeniä) uskon kehittyvien markkinoiden tuottavan hyvin. Paino salkussa alhainen, mutta nousemaan päin. Viime aikoina roima kurssilasku on pysähtynyt, ja kääntynyt varovaiseen nousuun.

Seligson Phoebus. Voitolla +456€ eli +14%. Keskimääräistä tuottoa tarjonnut tähän mennessä, ja uskon saman tahdin jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Salkkuni arvo tänään 8.4.2016 päätöskursseilla on noin 20207€ ja tuottoa olen saanut +6319€. Tämä on osittainen nettotuotto, eli osingot on jo verotettu ja kulut huomioitu, mutta luovutusvoittoveroa ei ole huomioitu niille osakkeille, joita en ole myynyt. Annualisoitu vuosituotto on 10,17%, mikä on hieman alakanttiin, laskennan yksinkertaistusten vuoksi. Tästä voi lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani annualisoitu tuotto.

Kakkoskvartaali on alkanut tappiotunnelmissa, -2,27%. Se on kuitenkin aika pieni tappio, ja kurottavissa kiinni yhden hyvän pörssipäivän myötä. Seuraavaksi jatkan rahastomerkintöjä Global Brandsiin ja Kehittyviin markkinoihin. Toukokuussa jälleen lisään todennäköisesti jokaista rahastoa, riippuen strategiatyökalun suosituksesta.

Maaliskuu ja ensimmäinen kvartaali paketissa

Tappiollinen kvartaali siitä sitten tuli, niin kuin melkein koko kvartaalin ajan vaikuttikin. Lopulta tappiota kertyi -1183€, joka on prosenteissa -5,45% . Vertailuindeksi jäi tappiolle -5,51%, joten sen voitin hiuksen hienosti. Kvartaalin aikana myyntejä oli ostoja enemmän, kokonaisuudessaan 383€ myynnin puolella. Tulevalla kvartaalilla olen ostolaidassa. Tällä hetkellä annualisoitu vuosituotto on 11,55%, kun sijoittamista on takana noin 5v2kk. Tuottoprosentti on edelleen selvästi parempi kuin 6-8%, jonka odotan pitkällä aikavälillä saavani.


Ykköskvartaalilla salkun ainoat voitolle jääneet olivat Alma Media, jonka myin alkukuussa hintaan 3,35 sekä Seligsonin Kehittyvät markkinat -rahasto. Eniten tappiolle jäivät Sampo ja Seligson Global Pharma, kummatkin yli -10%. Myös salkkuni suurin yksittäinen sijoitus, UPM-Kymmene, jäi tappiolle enemmän kuin salkku keskimäärin.


Sijoitustappioista huolimatta varallisuuteni kasvoi +1259€, tästä kiitos säästöille, joita tuli yli 2400€. Pystyin säästämään tuloistani 44,7%. Menoni olivat kaikkina kuukausina välillä 950-1070€. Peruselämisen lisäksi rahaa kului bensaan (muutama käynti kotikonnuilla sekä neljä päiväreissua kauemmas), Tallinnan reissuun, työttömyyskassan vuosimaksuun, kuntosalimaksuun, vaatteisiin ja ravintoloihin. Mitään kallista tavaraa en ostanut. Tulevalla kvartaalilla edessä olisi ainakin vakuutusten vuosimaksu, yksi hieman kalliimpi reissu ja pari syntymäpäivälahjaa. Tulot pysynevät ennallaan.


Kakkoskvartaalilla tiedossa on osinkojen kilahtelua tilille, sekä reippaasti lisämerkintöjä rahastoihin. Heti ensimmäisenä päivänä merkintöjä tulee lähes 500 eurolla, ja myöhemmin yli tuhannella eurolla lisää. Osingot sijoitan uudelleen, samoin Alma Median myynnistä saadut rahat.


Tälle vuodelle asetetut tavoitteet on toistaiseksi saavutettu. Ainoastaan markkinaseurannan vähentäminen ei ole onnistunut. Edelleen vähintään vilkaisen sijoitusten päivämuutokset joka päivä.


Blogiin on alkanut virrata lukijoita ja kommentoijia, kiitos kaikille! Yksi teksteistä on saanut jo yli 100 lukukertaa ja yhteensä blogin lukukertoja on yli 1400. Kiitos kuuluu erityisesti muille bloggaajille, joiden blogilistaan olen päässyt.

Kuinka paljon osakeriskiä?

En ole blogissani aiemmin puhunut omaisuuteni jakaumasta, vaikka osakesalkkuani olen ruotinut joissakin kirjoituksissa melko tarkoilla summilla. Omaisuuteni ei suinkaan ole kokonaan osakesijoituksissa, vaan merkittävä osa muusta likvidistä varallisuudesta lepää ASP-tilillä, vararahastossa ja käyttötilillä. Tykkään myös kerätä kolikoita ja ulkomaalaista rahaa (kolikot lasken käteiseksi ja ulkomaalaiset rahat keräilyesineiksi).

Osakesijoituksissa on tällä hetkellä vain 44% omaisuudestani. Se on pieni prosentti siihen nähden, että monesti suositellaan osakepainoksi 100% miinus oma ikä. Minulle suositus olisi 74%, joten tästä ollaan aika kaukana. Mutta entä jos en ota huomioon ASP-tiliä, jossa iso osa varallisuudestani sijaitsee? Periaatteessa en laske ASP-tiliä likvidiksi omaisuudeksi, koska se on menossa asuntoon, eikä kyseiseen tiliin ole tarkoitus koskea ennen asunnon ostamista. ASP-tilillä on 29% omaisuudestani, ja ilman sitä on osakepainoni likvidistä omaisuudesta 62%. Se alkaa jo kuulostaa paremmalta osuudelta.

Varatilillä pidän noin puolen vuoden menot. Käyttötilillä on puolestaan tarkoitus pitää mahdollisimman vähän rahaa, koska se raha ei tuota mitään. Tällä hetkellä käyttötilillä on rahaa aivan liian paljon, mutta Q2:n aikana sieltä siirtyy merkittäviä summia sijoituksiin.

Tällä hetkellä ei ehkä ole kaikkein paras hetki sijoittaa osakkeisiin. Tuo on toki aika iso ehkä, sillä tulevaisuutta ei voi tietää. Ei toisaalta korkosijoituksetkaan erityisesti houkuttele. Ehkäpä kultainen keskitie on se paras vaihtoehto riskienhallinnan ja tuoton tavoittelun tasapainottamiseksi. Eli en merkittävästi lisää osakepainon osuutta varallisuudestani, mutta en ala isommin myymäänkään. Jatkan ostoja sijoitusstrategian mukaisesti, ja pidän varalla myös käteistä. Riskinottohalukkuudessa olen siellä keskellä, eli en aio koskaan olla all-in osakkeissa, mutta haluan todennäköisesti aina jonkin verran osakkeita omistaa.

Stressiä pukkaa kotona ja töissä, mutta hyvää pääsiäistä lukijoille!

Pitkän aikavälin tavoitteista ja kulutustottumuksista

Tavoitteeni on päästä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää, joka on tällä hetkellä 65 vuotta, ja todennäköisesti on noussut siinä vaiheessa, kun itse olen eläkeiässä. Olen arvioinut, että eläkkeelle jäädäkseni tarvitsen nettona käteen 1500 €/kk, jonka tällä hetkellä saisi 500 000 € sijoituksella ja 5 % vuosituotolla. Inflaatio muuttaa vaadittuja sijoitussalkun arvoa ja vuosituottoa. Inflaation suuruudesta seuraavan 30 vuoden aikana ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, joten sen vaikutusta pitää arvioida myöhemmin. Toisaalta inflaatio syö asuntolainaa ja palkat yleensä nousevat inflaation tahdissa.

Kuukausituloarviossa olen huomioinut, että todennäköisesti eläköityessäni omistan oman asunnon, eivätkä kuukausittaiset asumiskustannukset siten olisi kovin suuret. Olen myös pyrkinyt huomioimaan mahdollisten lasten kustannukset sekä halun tehdä elämällä muutakin kuin olla vaan kotona. Vertailupohjana käytän omien vanhempieni nykyisiä ja viime vuosien aikaisia elinkustannuksia (yksi lapsi lisäkseni). Voi kuitenkin olla, että tuo 1500€/kk ei todellisuudessa riittäisi nytkään haluamaani elintasoon, jos minulla olisi lapsia, en saisi opiskelijaetuja ja asuisin omassa talossa.

Olen laskenut, kuinka suurilla kuukausittaisilla säästöillä pääsen tavoitteeseen ennen 60 ikävuotta. En kuitenkaan ole varma, pystynkö säästämään sellaisia summia. Lähden arvosta 200€/kk ja korotan sitä tasaisesti arvoon 600€/kk, josta en enää summaa korottaisi. Tälle vuodelle asetettu arvio 200€/kk ylittyy lähes varmasti ja mennään reilusti ylikin. Koko ensi vuoden saan vähintään ansiosidonnaista, joka jo pelkästään riittänee pieniin säästöihin. 2018 alkaen ei ole mitään varmuutta.

Tavoitteita on hyvä asettaa, ja olen pyrkinyt asettamaan mahdollisimman realistisen tavoitteen. Tiedän hyvin, ettei elämässä saa kaikkea. Siitä huolimatta pyrin siihen, ettei esimerkiksi perheen perustaminen romuttaisi tavoitetta. Sairastumiselle tms. en mahda mitään. Minun pitää myös jossain vaiheessa elämää alkaa pohtia, millä täytän sen ajan kun/jos en olekaan töissä. Ei sekään niin itsestään selvä asia ole. Jos en keksi elämälle riittävästi sisältöä työn sijaan, niin unelmasta voi tulla vitsaus. Enkä välttämättä edes halua jäädä eläkkeelle, vaikka voisin. Toki työajan vähentäminenkin olisi jo jotain. Jospa voisin tehdä osa-aikaista työtä tai pitää huomattavasti pidempiä lomia, niin olisin varmasti hyvin tyytyväinen. Se itse asiassa saattaisi olla jopa paras ratkaisu, mutta ei välttämättä mahdollista työnantajan puolesta.

En kuitenkaan halua elää vain ja ainoastaan tavoitteen saavuttaakseni. Kohtuus kaikessa, myös säästämisessä ja sijoittamisessa. Vaikka pyrin jättämään säästöön joka kuukauden palkasta, en yritä hampaat irvessä maksimoida säästöjä. Haluan käyttää rahaa elämän nautintoihin. Rahaa maksavista nautinnoista minulle eniten mielihyvää tuovat tällä hetkellä matkustelu, ravintolat ja erilaiset pääsymaksulliset tapahtumat. Eipä ruokakauppalaskunikaan ihan niin alhainen ole kuin mahdollista. Elämykset päihittävät materian, koska elämyksistä jää muistoja. Haluan vanhana muistella elämääni ja tuntea oikeasti eläneeni. Muistella, mitä kaikkea olen tehnyt ja kokenut elämäni aikana. Tavarasta tuskin jää niinkään muistoja. En haaveile autoista, kelloista, vaatteista, elektroniikasta tms. Ostan sen mitä tarvitsen. Minulla olisi mahdollisuus ostaa joku uudehko hieno auto, mutta mieluummin ajan nykyisellä 14 vuotta vanhalla Avensiksella. Tuskin seuraava autonikaan maksaa enemmän kuin muutamia tuhansia euroja. Eräs nuori työkaverini omistaa audin, mutta jossain sivulauseessa mainitsi viime vuonna eläneensä yhden kuukauden luotolla. Mielestäni tässä ei ole mitään järkeä.

Ensimmäinen kvartaali alkaakin olla jo lopuillaan, enää 11 pörssipäivää jäljellä. Ei tästä niin katastrofaalinen kvartaali taida tullakaan, kuten kuukausi sitten näytti *koputtaa puuta*.

Helmikuussa paniikkia ja korjausliikettä

Vuoden toinen kuukausi oli kokonaisuudessaan hieman vähemmän tappiollinen kuin tammikuu. Helmikuun alussa markkinoilla oli paniikin poikanen ja kurssit laskivat yli viikon putkeen. Loppukuussa puolestaan havaittavissa selkeää korjausliikettä. Koko kuukausi oli hieman tappiollinen, oman salkkuni kohdalla noin -3%. Muistaakseni jossain vaiheessa oltiin -10%.

Vuosi 2016 on tappiolla -8,67%, ja vertailuindeksillä -9,27%, eli siihen verrattuna hieman paremmin olen pärjännyt. Ainoana plussalla koko salkussa on Alma Media (+6%), ja eniten miinuksella Fortum ja Sampo (-12,5% molemmat). Rahassa salkun arvo on sulanut noin -1880€ ja salkun arvo on tällä hetkellä noin 19800€. Aiemmista myynneistä kerääntynyttä uudelleensijoittamatonta pääomaa on noin 1600€. Annualisoitu tuottoprosentti on 10,5%.

Strategiatyökaluni antaa OMXH25-indeksille "vahva osta"-signaalia, sillä liukuvien keskiarvojen mukaan ollaan käännytty varovaiseen nousuun, mutta indeksin tämänhetkinen pisteluku on alhaisempi kuin 20 ja 40 edellisen viikon keskiarvo. Viimeksi vahva osta -signaali on ollut viime vuoden elokuussa silloisen pienehkön romahduksen jälkeen, ja sitä ennen vuoden 2014 lokakuulla, josta käynnistyi loppuvuoden sekä 2015 huhtikuulle kestänyt voimakas nousu. Pohjalta kannattaa ostaa, mutta pitää kuitenkin muistaa ettei pohjia ole välttämättä vielä nähty, vaikka kaksi edellistä "vahva osta" -signaalia ovatkin paikallisiin pohjiin osuneet. Vahvaa ostoa ehdotetaan myös Seligsonin Global Brands-rahastolle, joka onkin ollut alkuvuoden laskuissa melko defensiivinen, ja pudonnut vähiten omistamistani Seligsonin rahastoista. Historiankin perusteella kyseisen rahaston vahvuus on ollut juuri se, että yleisissä laskuissa, esim. finanssikriisissä ja 2011 elokuussa, se on laskenut vähemmän kuin markkinat keskimäärin. Nousuissa se on puolestaan yleensä ollut suunnilleen yhtä vahvasti mukana kuin muukin markkina.

Tammi-helmikuussa säästöön on jäänyt mukavasti, ja todennäköisesti säästöön jää myös maaliskuun palkasta. Pidän kirjaa kokonaissummista, eli en laske erikseen ruokaan, asumiseen yms. kuluja, koska vyön kiristykselle ei ole tarvetta, eikä ole merkitystä säästänkö 700€ vai 600€ kuukaudessa. Minusta on tärkeä osata myös nauttia elämästä, ja löytää sopiva tasapaino säästämisen ja rahankäytön välille. Rahankäytössäni yleisesti suosin elämyksiä ohi materian, eli mieluummin käytän rahaa esimerkiksi matkustamiseen tai maksullisissa vapaa-ajan aktiviteeteissa / ravintoloissa käyntiin kuin ostan elektroniikkaa tai kalliita vaatteita. Puhelin, läppäri, telkkari yms. menevät vaihtoon vasta sitten kun ovat rikki tai lähes rikki. Vaatteita saa melko halvallakin, ja oma makutuomarikin tykkää. Oikeastaan ainoa ns. materia, johon tosissani säästän, on oma asunto. Mutta näistä voisi kirjoittaa erikseen joskus myöhemmin. Joka tapauksessa nyt saavutetuilla säästöillä on hyvä tehdä uusia ostoja, joita onkin alkuvuoden laskun vuoksi todennäköisesti luvassa Q2:n alussa huhtikuussa enemmän kuin Q1:n alussa. Riippuu siitä, mitä markkinoilla maaliskuussa tapahtuu.

Annualisoitu tuotto

Itselleni on tärkeää seurata salkkuni annualisoitua tuottoa. Sen perusteella voin arvioida salkkuni kehitystä ja tavoitteeseeni pääsyä pitkällä aikavälillä. Olen arvioinut saaneeni 6-8 % annualisoidun tuoton siinä vaiheessa, kun/jos salkkuni arvo on 500 000€. Tällä hetkellä olen noin 10,5 prosentissa, kun sijoittamista on takana lähes täsmälleen viisi vuotta.


Joudun laskemaan annualisoidun tuoton itse, sillä OP:n arvo-osuustilillä ei moista työkalua ole, ja Seligsonillakin jokaisen rahaston kohdalla erikseen. Haluan tietää koko salkun tuoton, en vain osaa siitä. Laskennassa joudun hieman approksimaan. Laskentaa helpottaakseni oletan, että jokainen tekemäni osto ja myynti on aina kvartaalin ensimmäisenä päivänä, vaikka todellisuudessa päivä on melkein aina jokin muu. Koska ostoja tulee enemmän kuin myyntejä, tämä menettely hieman pienentää laskennasta saatua prosenttia verrattuna todellisuuteen. Kirjaan ylös kvartaaleittain ostot ja myynnit sekä salkun todellisen arvon. Lopulta excel iteroi, kuinka monta prosenttia salkku olisi kvartaaleittain kasvanut nollasta nykyarvoonsa, ottaen huomioon kaikki ostot ja myynnit, jos kasvu olisi ollut prosenteissa täsmälleen sama jokaisena kvartaalina. Kvartaalittaisen tuoton muunnan sitten vuosituotoksi.


Silloin tällöin huomaan blogikirjoittajien laskevan keskimääräistä vuosituottoa laskemalla kaikkien vuosien tuotot yhteen ja jakamalla vuosien määrällä. Tämähän ei ole sama asia kuin annualisoitu tuotto, en toisaalta oleta että kukaan niin luulisikaan. Otetaan esimerkiksi kuvitteellisen salkun tuoton laskenta. Salkun sisältö on ollut muuttumaton viisi vuotta. Vuosien tuottoprosentit ovat olleet seuraavat: 1. +50%, 2. +30%, 3. -50%, 4. 0%, 5. +40%. Yhteensä salkku on siis kasvanut 1,5*1,3*0,5*1*1,4 = 1,365-kertaiseksi eli 36,5%. Keskimääräinen vuosituotto olisi 36,5%/5 = 7,3%. Annualisoitu tuotto on kuitenkin vain noin 6,42%, sillä kasvamalla tuon joka vuosi, salkku olisi viidennen vuoden jälkeen kasvanut 1,365-kertaiseksi: 1,0642^5 = 1,3649. Prosenttilaskuissa menee kieltämättä helposti sekaisin.


Eri lähteistä voi lukea, että osakkeista voi saada vuodessa 7-12 % tuoton. Martin Paasi on arvioinut osakemarkkinoiden inflaatiokorjatuksi annualisoiduksi tuotoksi 6,6% vuodessa. Tästä menisi sitten vielä kulut ja verot. Kulujen vaikutus pitkällä tähtäimellä on valtava. Ei ole ihan sama, ovatko kulut 0,5% vai 1,5%, sillä tuo yksikin prosentti vastaa rahassa valtavaa summaa. Otetaan esimerkkinä 30 vuoden aikajänne, sekä 6 ja 7 prosentin annualisoitu tuotto. Olkoon alussa sijoitettu summa 10 000 €. Lopussa sijoitusten arvo on 57 434 € tai 76 123 €... 6% tuotolla menisi lähes kuusi ylimääräistä vuotta saadakseen kiinni 7% aikaan saaman tuoton.


Jos tavoitteena on saavuttaa jokin tietty rahasumma, kuten minun tavoitteeni on, voi tuo yksikin prosentti siirtää tavoitetta monta vuotta eteenpäin. Tästä syystä minulle tärkeitä ovat jopa prosentin kymmenykset annualisoidussa tuotossa. Haluan säästää kuluissa ja etsiä pitkän aikavälin strategioita, joilla voisi saavuttaa edes hieman keskimääräistä paremman annualisoidun tuoton. Kuitenkin samalla haluan pitää riskin ja sijoittamisen vaatiman työmäärän kohtalaisen pienenä.


Rahalla voi ostaa aikaa. Aikaa tehdä mielekkäämpiä asioita elämässä kuin olla töissä niin paljon. Aika on rahaa, mutta rahan väliaikainenkin häviäminen voi aiheuttaa stressiä ja stressi taas vähentää aikaa, joka täällä pallolla tallataan. Hyvää viikonjatkoa kaikille, ja yritetään olla stressaamatta sijoituksista ja kaikesta muustakin!

Ajatuksia kilometrikorvauksista

Vaikka blogi onkin sijoitusblogi, haluan jakaa itseäni ihmetyttävän asian. Kävin tällä viikolla elämäni ensimmäisellä työmatkalla. Omalla autolla liikuin ja konttoreiden välinen etäisyys on 190 km. Päivän aikana työajoa siis 380 km edestakaisin, ja kilometrikorvaukset tämän mukaan.


Autoni bensankulutus pitkällä matkalla oli 6,5 l/100km, eli 3,8*6,5=24,7 litraa yhteensä. Bensan hinta on tällä hetkellä siinä 1,3€ kahta puolen, riippuen missä asuu. Matkani bensakuluiksi arvioin täten 24,7*1,3 = noin 32 euroa. Toki myös öljyä kuluu, sekä auton huoltoihin voidaan laskea osansa tästä 380 kilometrin matkasta. Ei näihin kyllä paljoa voi laskea, mutta heitetään yläkanttiin ja sanotaan, että kulut olivat bensoineen 50 euroa.


No, paljonko tästä sitten saan kulukorvauksia? Verovapaa kilometrikorvaus on 0,43€/km eli yhteensä 163,4€. Tähän päälle verollinen päiväraha 40€. Päivärahasta lähtee ehkä kymppi pois, mutta korvauksia saan yhteensä 193,4€ !? Tästähän jää oikein mukavasti voitolle, kävisin mielelläni useamminkin.


En osaa yhtään arvioida, kuinka suuret kulut yrityksille tästä aiheutuu. Kun on autoedutkin olemassa. Mutta olisi tässä ehkä leikattavaa, jonka voisi jättää leikkaamatta jossain muualla, esim. sosiaalimaksuissa tai vapaapäivissä.


Vähän tämmöinen yhteiskunnallinen näkökulma tässä postissa. Ja jottei menisi ihan täysin offtopiciksi, sanotaan muutama sana rahoitusmarkkinoistakin: Vuoden toinen nousuviikko lienee takana. Iso kuva ei vielä muutu, eli karhussa ollaan ja kvartaali on edelleen tukevasti miinuksella. Kuitenkin noin kolmasosan tappioista sain takaisin.


Vuoden säästöprojekti etenee ihan hyvin. En elä mielestäni älyttömän säästeliäästi, mutta näyttäisi siltä että 3500€ tälle vuodelle asetettu säästötavoite on melko helppo saavuttaa. Tammikuussa jo yli 500€ säästöjä, vaikka en saanut edes täyttä kuukausipalkkaa. Helmikuusta en ole tehnyt vielä arviota, mutta ihme on ellei tammikuuta enemmän jää säästöön. Joku 1000-1500€ kulunee reissaamiseen myöhemmin tänä vuonna, mutta uskon että vuodesta tulee taloudellisesti erittäin hyvä. Tietty jos osakemarkkina romahtaa, niin nettovarallisuus ei välttämättä kasva.

Osinkoja, enemmän osinkoja!

Pian alkaa se aika vuodesta, kun tilille alkaa kilahdella osinkoja. Osingot eivät kuitenkaan enää ole minulle niin tärkeitä kuin ennen. Niin rahalliset kuin psykologiset merkitykset ovat vähentyneet vuosi vuodelta, sillä tässä vaiheessa sijoitusuraa en tarvitse tuottoja pankkitililleni. Tärkeintä on sijoitusvarallisuuden kasvu, joka onnistuu parhaiten välttämällä veroja niin pitkään kuin voin. Osinkoja tarvitsen sitten, kun alan suunnitella pääomatuloilla elämistä. Tällä hetkellä osinkoja verotetaan hieman kevyemmin kuin luovutusvoittoja, ja jos sama jatkuu myös tulevaisuudessa, kannattaa pääomatulot ottaa mieluummin osinkoina kuin luovutusvoittona.

Olen käytännössä kaikki suomalaiset osakkeet hankkinut osinkomielessä. Joitakin virheitä on matkan varrelle sattunut, mutta niistä on toivottavasti otettu opiksi tulevaisuutta varten. Salkussani on hyvää osinkoa maksavia yrityksiä, kuten Fortum, UPM-Kymmene, Sampo ja Elisa. Osinkoja saan myös Huhtamäeltä, joka ei ole ollut yhtä hyvä osingonmaksaja. Ehkä siitä kertoo se, että kyseinen osake on salkussani yli 200% arvonnousun tehneenä viiden vuoden ajalla. Selvästi parhaiten salkussani.

Verrattuna viime kevääseen omistan hieman vähemmän osinkoja jakavia osakkeita. Olen pyrkinyt siirtämään painotusta rahastoihin. Haluan myös vähentää Suomen painoa salkussani. Viime osingonmaksujen jälkeen olen myynyt pois 33 kpl Elisan osakkeita, ja pian kyytiä saavat kaikki Alma Median osakkeet. Osinkoehdotukset 2016 näyttävät seuraavilta:
Elisa 1,40 (1,32)
Fortum 1,10 (1,30)
Huhtamäki 0,66 (0,60)
Sampo 2,15 (1,95)
UPM-Kymmene 0,75 (0,70)
Osinkoja olisin saamassa yhteensä 474,05€ (527,40€ vuonna 2015), joten pientä laskua näyttää olevan. Kirjoituksen otsikko olikin siis vale!

Fortum petti markkinoiden odotukset, ja yhtiön tulevaisuuden näkymät sen kuin synkkenevät. Onneksi Fortum ei ole ollut kovin suurella painolla salkussani. Fortum on ollut sijoitusurani ehdottomasti huonoimpia sijoituksia, jonka on arveltu jo useamman kerran saavuttaneen pohjahintansa. Noinkohan pohjia olla vieläkään nähty? Tasainen lasku yli 20 eurosta nykyiseen 11 euroon on kestänyt viime vuoden osingonmaksusta lähtien.

Osingot olen suunnitellut sijoittaa takaisin pörssiin Q2:n ja Q3:n aikana, mutta seuraan markkinatilannetta. Lisäilen osingoilla rahasto-osuuksia, joiden osuuden salkusta pyrin nostamaan 70 prosenttiin tulevien vuosien aikana. Tällä hetkellä osuus on 51%.

Edellisen kirjoituksen jälkeen huomasin ilouutisen, sillä OP aikoo tuntuvasti alentaa osakkeiden kaupankäyntikustannuksia. Olin aiemmin ajatellut siirtyä Nordnetin asiakkaksi jollakin aikavälillä, mutta ne suunnitelmat vähintään lykkääntyvät. Hyvä niin.

Markkinat jatkuvat levottomina. Hyvin levottomina. Ilmassa on paniikin tuntua ja jokin yllättävä negatiivinen uutinen voi aiheuttaa jopa romahduksen. Viime kevään huipuista on tultu alas hieman yli 20% Helsingissä. 2011 lasketeltiin noin 33% ja finanssikriisissä 64%, joten vielä on matkaa noihin lukemiin. Erityisesti viimeisen parin viikon aikana on punaista ollut joka rintamalla. Kyllähän se mietityttää, kun voitot sulavat nopeasti, eikä annualisoitu tuottoprosenttikaan enää näytä niin hyvältä: noin 8,6 % vuodessa. Salkun kehitys vuoden alusta -14,1% ja vertailuindeksillä -14,9%. Mikään yllätys tämä karhumarkkina ei tosin ole, ja tätä on uumoiltu jo pidemmän aikaa. Itse kamppailen omien tuntemusteni kanssa. Toisaalta harmittaa jo saavutettujen kurssinousujen hupeneminen, mutta toisaalta tulevat edulliset ostopaikat houkuttelevat. Käteistä kun on ja lisää tulee. Tästä johtuen tuntemukseni ovat melko neutraalit, mutta aavistuksen negatiivisen puolella.

Aktiivisen seuraamisen varjopuolia

Olen nyt noin vuoden päivät seurannut pörssiä jollain tasolla lähes päivittäin. Seurantani on hyvin aktiivista kaupankäyntivolyymiin nähden. Pahimpina viikkoina huomaan päivittäväni seurantaexceliä kolme-neljäkin kertaa. Päiväohjelmani onkin monesti sellainen, että töiden jälkeen alkuillalla seuraan vielä pörssejä ja siihen liittyvää uutisointia sekä keskustelua. Joka arkipäivä. Olisi parempi käyttää tuo aika johonkin muuhun, ja vähentää markkinaseurantaa noin pariin tuntiin viikossa.

Henkisesti ei ole oikeastaan hyvä juttu olla niin ajan hermolla. Huomaan olevani stressaantunut, etenkin tällaisena aikana kun pörssit ovat heiluneet paljon jo oikeastaan viime vuoden alusta asti, ja erityisesti nyt viime aikoina kun punaista on ollut jatkuvasti. Ehkä kaikkein naurettavinta oli, kun viimeksi tein uusia ostoja. Harmittelin tilannetta, jossa tein rahastomerkinnän viime viikonloppuna. Maanantaina kurssit nousivat pari prosenttia, mutta merkintäni astui voimaan vasta maanantain päätöskurssilla. Loppuviikolla olikin laskua. "Hävisin" tuossa ehkä muutaman euron, mutta harmittamaan se sai. Suorastaan tragikoomisen tilanteesta tekee se, että harmittelen vähemmän niitä satasia, jotka jo olemassa olevien sijoitusteni arvoista katosi.

Lisään vuoden 2016 tavoitteisiini päivittäisen markkinaseurannan vähentämisen. Kursseja ei tarvitse seurata joka päivä.

Tammikuuilmiö peruttu

Paljon puhuttu tammikuuilmiö ei tullut, vaan kurssit ovat olleet laskussa. Huomenna  tammikuun viimeisenä pörssipäivänä ei enää ihmeitä tehdä, jotta kuukausi nousisi oikeastaan millään indeksillä plussalle. Oman salkkuni arvo on 6,9% miinuksella, ja vertailuindeksini punertaa 8,1% verran. Tämä on melkein ainut ilon aihe, sillä yksi tavoitteistani oli vertailuindeksin päihittäminen, ja tammikuussa taisin onnistua. Salkkuni suurin putoaja on ollut UPM-Kymmene, jonka arvosta on sulanut jopa 13,70%. Ainoat nousijat ovat olleet Alma Media ja Fortum, joista Fortum on niin heiveröisesti plussalla, että viimeinen päivä voi senkin pudottaa miinukselle.

Vuosi 2016 lähti liikkeelle kovin punaisissa tunnelmissa. Pientä lohtua tuo se, että heti tammikuun alussa tein sijoitusstrategiani mukaisesti myyntejä 562 eurolla, ja ostoja 229 eurolla, eli olin myynnin puolella yhteensä 333 € verran. Jos olisin tehnyt ostokset säästösuunnitelmani mukaan, olisin tehnyt ostoja 300 eurolla, jolloin tilanne olisi ollut hieman vielä nykyistäkin huonompi. Nyt minulla on siis käteistä 633€ enemmän kuin säästösuunnitelman mukaan olisi. Helmikuun alussa on tarkoitus tehdä ostoja samoihin rahastoihin samoilla summilla kuin tammikuun alussa, eli yhteensä 229 eurolla.  Jälkiviisaana voin todeta, että onneksi en ostanut koko rahalla tammikuun alussa, vaan jaoin ostot kahteen erään ja helmikuun alussa saan halvemmalla. Yhtälailla jälkiviisaana voin todeta, että myyntejä olisi pitänyt tehdä huomattavasti enemmän. Tällä hetkellä hieman arveluttaa, että laskumarkkina saattaa hyvinkin jatkua, joten vieläkään ei välttämättä ole hyvä aika ostaa. Parempi ostopaikka nyt kuitenkin on verrattuna tammikuun alkuun. Teen siis ostot sijoitusstrategiani mukaan ja katson tilannetta seuraavan kerran Q2:n alussa, eli huhtikuun ensimmäisinä päivinä. Strategiastani poiketen harkitsen Global Brandsin lisäämistä, koska strategiatyökaluni antaa "vahva osta" -signaalia, vaikka tammikuun alussa suositeltiin myymään, ja niin teinkin.

Tällä hetkellä annualisoitu vuosituottoprosenttini on 11,09% viiden vuoden ajalla. Se on vieläkin kohtuullisen hyvä, sillä pitkällä aikavälillä odotan saavuttavani 6-8% vuosituoton. Jos 11 prosentin tahti jatkuu, saavutan tavoitteeni, eli 500 000 € sijoitusvarallisuuden, vuonna 2038, olettaen että säästösuunnitelmani toteutuu. Olisin silloin 48-vuotias.

Jo viime vuoden lopulla suunnittelemani Alma Median tappioiden realisointi alkaa olla käsillä, sillä pankkini tarjoaa ilmaiset kaupankäyntikulut maaliskuun loppuun asti. Luovutustappiothan saa nykyään vähentää osinkoverotuksessa, kunhan luovutustappio on realisoitunut vuonna 2016.

Elämää on pitänyt kiireisenä hiljattain alkanut uusi työ. Onneksi palkan avulla saan kerättyä paljon käteiskassaa, jolla voin poimia markkinoilta edullisia ostoksia, mikäli lasku jatkuu vielä pidempään.

Kyllä tämä tästä. Pidetään pää kylmänä laskumarkkinassa, eikä hermostuta vaikka lasku jatkuisi vielä pidempään. Kuten aiemminkin olen itselleni vakuutellut, ajatellen pidemmällä tähtäimellä nykyhetkellä ei ole juuri merkitystä. Tärkeimmät nousut ja laskut ovat vuosien päässä tulevaisuudessa.

Esittelyssä käyttämäni sijoitusstrategia

Sijoitushorisonttini on pitkä. Tavoitteeni on 500 000 € sijoitusvarallisuus, jolla sitten tavoittelen 5% vuosituottoa. Tällöin salkussani tulisi olemaan osakkeita ja korkotuotteita.

Ensisijainen tavoitteeni on siis kasvattaa varallisuutta, ei niinkään saavuttaa parasta mahdollista tuottoa prosenteissa. Kokonaisuuden kannalta nykyhetkellä ei ole juuri merkitystä. Huomaan stressaavani aivan liikaa 5% kurssipudotuksia. Sellaisen ei pitäisi hetkauttaa pätkääkään tässä vaiheessa. Sen sijaan ajatukset pitäisi uhrata siihen, miten pystyn tällä hetkellä säästämään tarpeeksi tulevia uusia sijoituksia varten.

Sijoitustrategiani lähtökohta on, että salkun tulisi kasvaa suurin piirtein tasaisesti, kunnes tuo 500 000 € tavoite saavutetaan. Tähän tarvitaan sijoitustuottoja, "korkoa korolle", sekä säännöllistä säästämistä palkkatuloista.

Säästäminen on osa sijoitusstrategiaani siinä mielessä, että olen arvioinut pystyväni säästämään rahaa seuraavasti:
2016-2017: 200€/kk
2018-2020: 250€/kk
2021-2023: 300€/kk
2024-2026: 350€/kk
2027-2029: 400€/kk
2030-2032: 450€/kk
2033-2035: 500€/kk
2036-2038: 550€/kk
2039-> 600€/kk

Säästetty raha ei suoraan kerro, kuinka paljon sijoitan rahaa kuukausittain. Todellinen sijoitettava summa määräytyy monimutkaisemmin, mutta pitkällä aikavälillä sijoitettu summa vastannee pitkälti säästöjen määrää.

Strategian tarkoituksena on sijoittaa laajasti hajautettuihin rahastoihin Value averaging -menetelmällä. Tähän yhdistän liukuvat keskiarvot, ja näiden kahden yhdistelmällä lopullinen kvartaaleittain sijoitettava summa määräytyy. Ajallinen hajautus on strategian kulmakivi. Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajautus tulee rahastoista itsestään, enkä juuri uhraa omaa aikaani näiden pohtimiseen. Tavoitteena on ostaa pienistä ja suurista pudotuksista enemmän kuin "normaalitilanteessa". Tavoite ei ole varsinaisesti ostaa pohjilta ja myydä huipulla, koska se ei ole realistinen tavoite. Kuitenkin nousumarkkinan aikaan jättäisin ostot vähemmälle, ja siirtyisin ennemmin myyntilaitaan silloin kun nousua on jo kestänyt jonkin aikaa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta melko yksinkertaiset tilastolliset menetelmät toivottavasti auttavat edes hieman. Strategia ei ole oma keksintöni, vaan Value averaging on aika paljonkin tutkittu ja hyväksi havaittu menetelmä. Myös liukuvilla keskiarvoilla on kyetty välttämään suurimmat karikot.

Value averaging -menetelmää varten olen asettanut jokaiselle viidelle omistamalleni rahastolle vuosituottotavoitteen, jonka jaan edelleen kvartaalituottotavoitteeksi. Lisäksi olen määrittänyt suunnitellut kvartaalittaiset ostot vuoden 2020 loppuun asti. Näiden perusteella lasken rahastoni tavoitearvon joka kvartaalille. Todellinen arvo on aina jotakin muuta kuin tavoite. Mikäli nousua on niin paljon että tavoite on ylittynyt, ostan vähemmän tai myyn kyseistä rahastoa. Mikäli tavoitteeseen ei ole päästy, ostan rahastoa enemmän kuin suunnittelin. Esimerkiksi Q1/2016 ensimmäisellä viikolla kahden rahaston kohdalla menetelmä kehottaa myymään, kahden rahaston kohdalla ostamaan vähemmän kuin suunnitelma sanoo, ja yhden rahaston kohdalla enemmän kuin suunnitelma sanoo. Käytännössä myyntikehoituksen saaneet rahastot ovat viime aikoina nousseet huomattavasti enemmän kuin tavoitteeni on ollut, pienen ostokehoituksen saaneet rahastot ovat nousseet hieman enemmän kuin tavoite, ja ison ostokehoituksen saanut rahasto on ollut laskussa.

Tämän lisäksi seuraan jokaisen rahaston hetkellistä arvoa, sekä 20 ja 40 edellisen viikon liukuvaa keskiarvoa. Työtaakkaani helpottaakseni seuraan vain joka viikon perjantain, tai viimeisen arkipäivän kurssia. Historiatietojen perusteella olen yrittänyt löytää sopivia osto- ja myyntipaikkoja. Näiden tietojen perusteella parhaat ostopaikat ovat olleet silloin, kun rahaston sen hetkinen arvo on alhaisempi kuin kumpikaan liukuvista keskiarvoista. Kohtalaisen hyvät ostopaikat ovat silloin, kun hetkellisarvo laskee pienemmäksi kuin 20 viikon keskiarvo, mutta jääden suuremmaksi kuin 40 viikon keskiarvo. Paras myyntipaikka on silloin, kun hetkellisarvo kohoaa huomattavasti suuremmaksi kuin 20 viikon keskiarvo; tällöin kurssit ovat olleet rajussa nousussa ja korjausliike on todennäköinen.

Liukuvat keskiarvot antavat minulle seuraavat signaalit: "Vahva osta", "Osta", "Value averagingin mukaan" ja "Value averagingin mukaan, mutta älä osta".
Vahva osta = osta rahastoa isommalla summalla kuin suunnitelma ja Value averaging ehdottaa. Tämä signaali tulee yleensä poikkeuksellisen suurten ja nopeiden kurssilaskujen jälkeen.
Osta = osta rahastoa Value averanginin ehdottamalla, mutta kuitenkin vähintään suunnitellulla summalla. Tämä signaali tulee yleensä pienempien laskujen seurauksena, sekä silloin kun isompi lasku ei ole heti lähtenyt korjaantumaan ylöspäin.
Value averagingin mukaan, mutta älä osta lisää = Tehdään myynnit jos sitä ehdotetaan, mutta ei tehdä ostoja vaikka sitä ehdotettaisiin. Tämä signaali tulee silloin, kun kurssit ovat olleet kovassa nousussa.
Vahvaa myyntikehotusta menetelmä ei anna ollenkaan, osittain verosyistä, mutta myös siksi että vuosikymmenten tähtäimellä minun kuitenkin kannattaa olla markkinoilla mukana. Tuskinpa mikään tällä hetkellä omistamani rahaston ostoerä on miinuksella 30 vuoden kuluttua, jos niistä mitään enää silloin omistan.

Strategiani ei ole täydellinen. Jos edessä on pitkäkestoinen laskumarkkina, saan ostosignaaleja jo laskun alussa, silloin kun ollaan kuitenkin vielä lähempänä huippua. Jos edessä on pitkä nousumarkkina, saan myyntisignaaleja jo nousun alkuvaiheessa, silloin kun ei vielä ole noustu paljon. Nämä puutteet toisaalta tasoittuvat jo sillä, että yleensä laskumarkkina on kestoltaan lyhyehkö mutta raju, kun puolestaan nousumarkkina pitkäkestoisempi, mutta verkkainen. Nousumarkkinaan kuuluvat aina myös väliaikaiset korjausliikkeet, joista on hyvä tehdä ostoja. Lisäksi teen sijoituspäätökseni kvartaaleittain, jolloin yleensä jo muutaman kvartaalin aikana koko laskumarkkina on tapahtunut. Viimeistään kahdessa vuodessa yleensä kokonaan. Historian perusteella 20 ja 40 viikon keskiarvoja vertailemalla voidaan jossain määrin ennustaa nousu- ja laskumarkkinan alkua. Laskumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 40 viikon keskiarvo on pudonnut alemmaksi kuin 20 viikon keskiarvo. Vastaavasti nousumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 20 viikon keskiarvo on kohonnut yli 40 viikon keskiarvon. Kirjoitushetkellä jokaisen rahastoni kohdalla 40 viikon keskiarvo on alhaisempi, samoin OMXH25 -indeksillä. Ennusmerkit pidemmälle laskumarkkinalle ovat siis olemassa, mutta todellisuudessa tästä ei voi olla varma.

Value averaging -menetelmällä olen sijoittanut nyt noin puoli vuotta, ja liukuvat keskiarvot olen lisännyt vasta äskettäin. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa, sitten kun aikaa on kulunut tarpeeksi ja otoskoko alkaa olla riittävän suuri, ja kun ollaan koettu niin nousu- kuin laskumarkkinaakin, teen tutkimuksen strategiani toimivuudesta. Vertaan tuottoja tilanteeseen, jossa olisin tehnyt kaikki ostot kvartaaleittain tasasummilla säästösuunnitelmani mukaisesti. Silloin ehkä näen, onko strategiani hölynpölyä vai onko siitä oikeasti hyötyä.

Q4/2015 +13,16%, vuosi 2015 +11,91%

Neloskvartaali käytännössä pelasti koko sijoitusvuoteni tuotot. Rahallisella tuotolla mitattuna sijoitusurani paras kvartaali, prosentuaalisestikin toiseksi paras. Nämä voi huomata kuvaajista alempaa. Vuoristoratamainen vuosi, jonka kaikkien kvartaaleiden tuotot näyttävät seuraavilta:

Q1: +9,89% (+1891,22€)
Q2: -1,88% (-403,27€)
Q3: -7,89% (-1627,92€)
Q4: +13,16% (+2449,68€)

Koko vuosi +11,91% (+2309,71€). Vertailuindeksini vuoden tuotto oli tasan +7,96% (sisältää arvonnousun sekä arvioidut 3% netto-osingot) Vertailuindeksiin nähden tulos on hyvä, mutta en silti pidä vuotta 2015 erityisen onnistuneena vuotena.

Salkun arvo vuoden alussa 17928,38€, vuoden lopussa 21691,85€, ostoja yhteensä 2824€, osinkoja nettona 396,31€ ja myyntejä 973,93€.

Vuoden suurin voittaja oli Elisa +619,09€ (+40,4%). Prosenttiin vaikuttaa se, että kevensin noin puolet pois kesken vuoden. Elisan lisäksi yli +400€ tuottoihin ylsivät Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Seligson Global Pharma. Vuoden kaksi häviäjää olivat Fortum -461,32€ sekä Seligson Kehittyvät markkinat -82,51€. Fortumin vuosi oli todella synkkä.

Kumulatiivinen vuosituottoprosenttini vuoden 2011 ensimmäisestä kvartaalista lähtien on tällä hetkellä +14,20%. Se on edelleen merkittävästi parempi kuin mitä voin odottaa pitkällä tähtäimellä. Olen laatinut suunnitelmani 6-8% vuosituottoprosentilla, ja verrattuna 8% vuosituottoon, salkkuni arvo on tällä hetkellä noin 3850€ suurempi kuin mitä se olisi ollut 8% vuosituotolla.

Excelin piirtämät kuvaajat näyttävät seuraavilta:



Salkkuni jakauma 1.1.2016 on seuraava:

UPM 17,1%
Seligson Phoebus 14,7%
Seligson Pharma 14,6%
Seligson Brands 11,8%
Sampo 11,3%
Fortum 7,4%
Huhtamäki 7,0%
Seligson Aasia 6,7%
Elisa 5,1%
Seligson Kehittyvät 2,9%
Alma Media 1,5%

Vuoden 2016 suunnitelmat ja tavoitteet olen asettanut jo aiemmassa kirjoituksessani.

Seuraavassa blogikirjoituksessani, joka ilmestyy jossain vaiheessa tammikuuta, aion avata sijoitusstrategiaani, jolla aion sijoittaa vuoden 2016 ajan, ja mahdollisesti pidemmälle, mikäli strategia vaikuttaa toimivalta myös käytännössä.