Paljon puhuttu tammikuuilmiö ei tullut, vaan kurssit ovat olleet laskussa. Huomenna tammikuun viimeisenä pörssipäivänä ei enää ihmeitä tehdä, jotta kuukausi nousisi oikeastaan millään indeksillä plussalle. Oman salkkuni arvo on 6,9% miinuksella, ja vertailuindeksini punertaa 8,1% verran. Tämä on melkein ainut ilon aihe, sillä yksi tavoitteistani oli vertailuindeksin päihittäminen, ja tammikuussa taisin onnistua. Salkkuni suurin putoaja on ollut UPM-Kymmene, jonka arvosta on sulanut jopa 13,70%. Ainoat nousijat ovat olleet Alma Media ja Fortum, joista Fortum on niin heiveröisesti plussalla, että viimeinen päivä voi senkin pudottaa miinukselle.
Vuosi 2016 lähti liikkeelle kovin punaisissa tunnelmissa. Pientä lohtua tuo se, että heti tammikuun alussa tein sijoitusstrategiani mukaisesti myyntejä 562 eurolla, ja ostoja 229 eurolla, eli olin myynnin puolella yhteensä 333 € verran. Jos olisin tehnyt ostokset säästösuunnitelmani mukaan, olisin tehnyt ostoja 300 eurolla, jolloin tilanne olisi ollut hieman vielä nykyistäkin huonompi. Nyt minulla on siis käteistä 633€ enemmän kuin säästösuunnitelman mukaan olisi. Helmikuun alussa on tarkoitus tehdä ostoja samoihin rahastoihin samoilla summilla kuin tammikuun alussa, eli yhteensä 229 eurolla. Jälkiviisaana voin todeta, että onneksi en ostanut koko rahalla tammikuun alussa, vaan jaoin ostot kahteen erään ja helmikuun alussa saan halvemmalla. Yhtälailla jälkiviisaana voin todeta, että myyntejä olisi pitänyt tehdä huomattavasti enemmän. Tällä hetkellä hieman arveluttaa, että laskumarkkina saattaa hyvinkin jatkua, joten vieläkään ei välttämättä ole hyvä aika ostaa. Parempi ostopaikka nyt kuitenkin on verrattuna tammikuun alkuun. Teen siis ostot sijoitusstrategiani mukaan ja katson tilannetta seuraavan kerran Q2:n alussa, eli huhtikuun ensimmäisinä päivinä. Strategiastani poiketen harkitsen Global Brandsin lisäämistä, koska strategiatyökaluni antaa "vahva osta" -signaalia, vaikka tammikuun alussa suositeltiin myymään, ja niin teinkin.
Tällä hetkellä annualisoitu vuosituottoprosenttini on 11,09% viiden vuoden ajalla. Se on vieläkin kohtuullisen hyvä, sillä pitkällä aikavälillä odotan saavuttavani 6-8% vuosituoton. Jos 11 prosentin tahti jatkuu, saavutan tavoitteeni, eli 500 000 € sijoitusvarallisuuden, vuonna 2038, olettaen että säästösuunnitelmani toteutuu. Olisin silloin 48-vuotias.
Jo viime vuoden lopulla suunnittelemani Alma Median tappioiden realisointi alkaa olla käsillä, sillä pankkini tarjoaa ilmaiset kaupankäyntikulut maaliskuun loppuun asti. Luovutustappiothan saa nykyään vähentää osinkoverotuksessa, kunhan luovutustappio on realisoitunut vuonna 2016.
Elämää on pitänyt kiireisenä hiljattain alkanut uusi työ. Onneksi palkan avulla saan kerättyä paljon käteiskassaa, jolla voin poimia markkinoilta edullisia ostoksia, mikäli lasku jatkuu vielä pidempään.
Kyllä tämä tästä. Pidetään pää kylmänä laskumarkkinassa, eikä hermostuta vaikka lasku jatkuisi vielä pidempään. Kuten aiemminkin olen itselleni vakuutellut, ajatellen pidemmällä tähtäimellä nykyhetkellä ei ole juuri merkitystä. Tärkeimmät nousut ja laskut ovat vuosien päässä tulevaisuudessa.
torstai 28. tammikuuta 2016
tiistai 12. tammikuuta 2016
Esittelyssä käyttämäni sijoitusstrategia
Sijoitushorisonttini on pitkä. Tavoitteeni on 500 000 € sijoitusvarallisuus, jolla sitten tavoittelen 5% vuosituottoa. Tällöin salkussani tulisi olemaan osakkeita ja korkotuotteita.
Ensisijainen tavoitteeni on siis kasvattaa varallisuutta, ei niinkään saavuttaa parasta mahdollista tuottoa prosenteissa. Kokonaisuuden kannalta nykyhetkellä ei ole juuri merkitystä. Huomaan stressaavani aivan liikaa 5% kurssipudotuksia. Sellaisen ei pitäisi hetkauttaa pätkääkään tässä vaiheessa. Sen sijaan ajatukset pitäisi uhrata siihen, miten pystyn tällä hetkellä säästämään tarpeeksi tulevia uusia sijoituksia varten.
Sijoitustrategiani lähtökohta on, että salkun tulisi kasvaa suurin piirtein tasaisesti, kunnes tuo 500 000 € tavoite saavutetaan. Tähän tarvitaan sijoitustuottoja, "korkoa korolle", sekä säännöllistä säästämistä palkkatuloista.
Säästäminen on osa sijoitusstrategiaani siinä mielessä, että olen arvioinut pystyväni säästämään rahaa seuraavasti:
2016-2017: 200€/kk
2018-2020: 250€/kk
2021-2023: 300€/kk
2024-2026: 350€/kk
2027-2029: 400€/kk
2030-2032: 450€/kk
2033-2035: 500€/kk
2036-2038: 550€/kk
2039-> 600€/kk
Säästetty raha ei suoraan kerro, kuinka paljon sijoitan rahaa kuukausittain. Todellinen sijoitettava summa määräytyy monimutkaisemmin, mutta pitkällä aikavälillä sijoitettu summa vastannee pitkälti säästöjen määrää.
Strategian tarkoituksena on sijoittaa laajasti hajautettuihin rahastoihin Value averaging -menetelmällä. Tähän yhdistän liukuvat keskiarvot, ja näiden kahden yhdistelmällä lopullinen kvartaaleittain sijoitettava summa määräytyy. Ajallinen hajautus on strategian kulmakivi. Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajautus tulee rahastoista itsestään, enkä juuri uhraa omaa aikaani näiden pohtimiseen. Tavoitteena on ostaa pienistä ja suurista pudotuksista enemmän kuin "normaalitilanteessa". Tavoite ei ole varsinaisesti ostaa pohjilta ja myydä huipulla, koska se ei ole realistinen tavoite. Kuitenkin nousumarkkinan aikaan jättäisin ostot vähemmälle, ja siirtyisin ennemmin myyntilaitaan silloin kun nousua on jo kestänyt jonkin aikaa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta melko yksinkertaiset tilastolliset menetelmät toivottavasti auttavat edes hieman. Strategia ei ole oma keksintöni, vaan Value averaging on aika paljonkin tutkittu ja hyväksi havaittu menetelmä. Myös liukuvilla keskiarvoilla on kyetty välttämään suurimmat karikot.
Value averaging -menetelmää varten olen asettanut jokaiselle viidelle omistamalleni rahastolle vuosituottotavoitteen, jonka jaan edelleen kvartaalituottotavoitteeksi. Lisäksi olen määrittänyt suunnitellut kvartaalittaiset ostot vuoden 2020 loppuun asti. Näiden perusteella lasken rahastoni tavoitearvon joka kvartaalille. Todellinen arvo on aina jotakin muuta kuin tavoite. Mikäli nousua on niin paljon että tavoite on ylittynyt, ostan vähemmän tai myyn kyseistä rahastoa. Mikäli tavoitteeseen ei ole päästy, ostan rahastoa enemmän kuin suunnittelin. Esimerkiksi Q1/2016 ensimmäisellä viikolla kahden rahaston kohdalla menetelmä kehottaa myymään, kahden rahaston kohdalla ostamaan vähemmän kuin suunnitelma sanoo, ja yhden rahaston kohdalla enemmän kuin suunnitelma sanoo. Käytännössä myyntikehoituksen saaneet rahastot ovat viime aikoina nousseet huomattavasti enemmän kuin tavoitteeni on ollut, pienen ostokehoituksen saaneet rahastot ovat nousseet hieman enemmän kuin tavoite, ja ison ostokehoituksen saanut rahasto on ollut laskussa.
Tämän lisäksi seuraan jokaisen rahaston hetkellistä arvoa, sekä 20 ja 40 edellisen viikon liukuvaa keskiarvoa. Työtaakkaani helpottaakseni seuraan vain joka viikon perjantain, tai viimeisen arkipäivän kurssia. Historiatietojen perusteella olen yrittänyt löytää sopivia osto- ja myyntipaikkoja. Näiden tietojen perusteella parhaat ostopaikat ovat olleet silloin, kun rahaston sen hetkinen arvo on alhaisempi kuin kumpikaan liukuvista keskiarvoista. Kohtalaisen hyvät ostopaikat ovat silloin, kun hetkellisarvo laskee pienemmäksi kuin 20 viikon keskiarvo, mutta jääden suuremmaksi kuin 40 viikon keskiarvo. Paras myyntipaikka on silloin, kun hetkellisarvo kohoaa huomattavasti suuremmaksi kuin 20 viikon keskiarvo; tällöin kurssit ovat olleet rajussa nousussa ja korjausliike on todennäköinen.
Liukuvat keskiarvot antavat minulle seuraavat signaalit: "Vahva osta", "Osta", "Value averagingin mukaan" ja "Value averagingin mukaan, mutta älä osta".
Vahva osta = osta rahastoa isommalla summalla kuin suunnitelma ja Value averaging ehdottaa. Tämä signaali tulee yleensä poikkeuksellisen suurten ja nopeiden kurssilaskujen jälkeen.
Osta = osta rahastoa Value averanginin ehdottamalla, mutta kuitenkin vähintään suunnitellulla summalla. Tämä signaali tulee yleensä pienempien laskujen seurauksena, sekä silloin kun isompi lasku ei ole heti lähtenyt korjaantumaan ylöspäin.
Value averagingin mukaan, mutta älä osta lisää = Tehdään myynnit jos sitä ehdotetaan, mutta ei tehdä ostoja vaikka sitä ehdotettaisiin. Tämä signaali tulee silloin, kun kurssit ovat olleet kovassa nousussa.
Vahvaa myyntikehotusta menetelmä ei anna ollenkaan, osittain verosyistä, mutta myös siksi että vuosikymmenten tähtäimellä minun kuitenkin kannattaa olla markkinoilla mukana. Tuskinpa mikään tällä hetkellä omistamani rahaston ostoerä on miinuksella 30 vuoden kuluttua, jos niistä mitään enää silloin omistan.
Strategiani ei ole täydellinen. Jos edessä on pitkäkestoinen laskumarkkina, saan ostosignaaleja jo laskun alussa, silloin kun ollaan kuitenkin vielä lähempänä huippua. Jos edessä on pitkä nousumarkkina, saan myyntisignaaleja jo nousun alkuvaiheessa, silloin kun ei vielä ole noustu paljon. Nämä puutteet toisaalta tasoittuvat jo sillä, että yleensä laskumarkkina on kestoltaan lyhyehkö mutta raju, kun puolestaan nousumarkkina pitkäkestoisempi, mutta verkkainen. Nousumarkkinaan kuuluvat aina myös väliaikaiset korjausliikkeet, joista on hyvä tehdä ostoja. Lisäksi teen sijoituspäätökseni kvartaaleittain, jolloin yleensä jo muutaman kvartaalin aikana koko laskumarkkina on tapahtunut. Viimeistään kahdessa vuodessa yleensä kokonaan. Historian perusteella 20 ja 40 viikon keskiarvoja vertailemalla voidaan jossain määrin ennustaa nousu- ja laskumarkkinan alkua. Laskumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 40 viikon keskiarvo on pudonnut alemmaksi kuin 20 viikon keskiarvo. Vastaavasti nousumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 20 viikon keskiarvo on kohonnut yli 40 viikon keskiarvon. Kirjoitushetkellä jokaisen rahastoni kohdalla 40 viikon keskiarvo on alhaisempi, samoin OMXH25 -indeksillä. Ennusmerkit pidemmälle laskumarkkinalle ovat siis olemassa, mutta todellisuudessa tästä ei voi olla varma.
Value averaging -menetelmällä olen sijoittanut nyt noin puoli vuotta, ja liukuvat keskiarvot olen lisännyt vasta äskettäin. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa, sitten kun aikaa on kulunut tarpeeksi ja otoskoko alkaa olla riittävän suuri, ja kun ollaan koettu niin nousu- kuin laskumarkkinaakin, teen tutkimuksen strategiani toimivuudesta. Vertaan tuottoja tilanteeseen, jossa olisin tehnyt kaikki ostot kvartaaleittain tasasummilla säästösuunnitelmani mukaisesti. Silloin ehkä näen, onko strategiani hölynpölyä vai onko siitä oikeasti hyötyä.
Ensisijainen tavoitteeni on siis kasvattaa varallisuutta, ei niinkään saavuttaa parasta mahdollista tuottoa prosenteissa. Kokonaisuuden kannalta nykyhetkellä ei ole juuri merkitystä. Huomaan stressaavani aivan liikaa 5% kurssipudotuksia. Sellaisen ei pitäisi hetkauttaa pätkääkään tässä vaiheessa. Sen sijaan ajatukset pitäisi uhrata siihen, miten pystyn tällä hetkellä säästämään tarpeeksi tulevia uusia sijoituksia varten.
Sijoitustrategiani lähtökohta on, että salkun tulisi kasvaa suurin piirtein tasaisesti, kunnes tuo 500 000 € tavoite saavutetaan. Tähän tarvitaan sijoitustuottoja, "korkoa korolle", sekä säännöllistä säästämistä palkkatuloista.
Säästäminen on osa sijoitusstrategiaani siinä mielessä, että olen arvioinut pystyväni säästämään rahaa seuraavasti:
2016-2017: 200€/kk
2018-2020: 250€/kk
2021-2023: 300€/kk
2024-2026: 350€/kk
2027-2029: 400€/kk
2030-2032: 450€/kk
2033-2035: 500€/kk
2036-2038: 550€/kk
2039-> 600€/kk
Säästetty raha ei suoraan kerro, kuinka paljon sijoitan rahaa kuukausittain. Todellinen sijoitettava summa määräytyy monimutkaisemmin, mutta pitkällä aikavälillä sijoitettu summa vastannee pitkälti säästöjen määrää.
Strategian tarkoituksena on sijoittaa laajasti hajautettuihin rahastoihin Value averaging -menetelmällä. Tähän yhdistän liukuvat keskiarvot, ja näiden kahden yhdistelmällä lopullinen kvartaaleittain sijoitettava summa määräytyy. Ajallinen hajautus on strategian kulmakivi. Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajautus tulee rahastoista itsestään, enkä juuri uhraa omaa aikaani näiden pohtimiseen. Tavoitteena on ostaa pienistä ja suurista pudotuksista enemmän kuin "normaalitilanteessa". Tavoite ei ole varsinaisesti ostaa pohjilta ja myydä huipulla, koska se ei ole realistinen tavoite. Kuitenkin nousumarkkinan aikaan jättäisin ostot vähemmälle, ja siirtyisin ennemmin myyntilaitaan silloin kun nousua on jo kestänyt jonkin aikaa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta melko yksinkertaiset tilastolliset menetelmät toivottavasti auttavat edes hieman. Strategia ei ole oma keksintöni, vaan Value averaging on aika paljonkin tutkittu ja hyväksi havaittu menetelmä. Myös liukuvilla keskiarvoilla on kyetty välttämään suurimmat karikot.
Value averaging -menetelmää varten olen asettanut jokaiselle viidelle omistamalleni rahastolle vuosituottotavoitteen, jonka jaan edelleen kvartaalituottotavoitteeksi. Lisäksi olen määrittänyt suunnitellut kvartaalittaiset ostot vuoden 2020 loppuun asti. Näiden perusteella lasken rahastoni tavoitearvon joka kvartaalille. Todellinen arvo on aina jotakin muuta kuin tavoite. Mikäli nousua on niin paljon että tavoite on ylittynyt, ostan vähemmän tai myyn kyseistä rahastoa. Mikäli tavoitteeseen ei ole päästy, ostan rahastoa enemmän kuin suunnittelin. Esimerkiksi Q1/2016 ensimmäisellä viikolla kahden rahaston kohdalla menetelmä kehottaa myymään, kahden rahaston kohdalla ostamaan vähemmän kuin suunnitelma sanoo, ja yhden rahaston kohdalla enemmän kuin suunnitelma sanoo. Käytännössä myyntikehoituksen saaneet rahastot ovat viime aikoina nousseet huomattavasti enemmän kuin tavoitteeni on ollut, pienen ostokehoituksen saaneet rahastot ovat nousseet hieman enemmän kuin tavoite, ja ison ostokehoituksen saanut rahasto on ollut laskussa.
Tämän lisäksi seuraan jokaisen rahaston hetkellistä arvoa, sekä 20 ja 40 edellisen viikon liukuvaa keskiarvoa. Työtaakkaani helpottaakseni seuraan vain joka viikon perjantain, tai viimeisen arkipäivän kurssia. Historiatietojen perusteella olen yrittänyt löytää sopivia osto- ja myyntipaikkoja. Näiden tietojen perusteella parhaat ostopaikat ovat olleet silloin, kun rahaston sen hetkinen arvo on alhaisempi kuin kumpikaan liukuvista keskiarvoista. Kohtalaisen hyvät ostopaikat ovat silloin, kun hetkellisarvo laskee pienemmäksi kuin 20 viikon keskiarvo, mutta jääden suuremmaksi kuin 40 viikon keskiarvo. Paras myyntipaikka on silloin, kun hetkellisarvo kohoaa huomattavasti suuremmaksi kuin 20 viikon keskiarvo; tällöin kurssit ovat olleet rajussa nousussa ja korjausliike on todennäköinen.
Liukuvat keskiarvot antavat minulle seuraavat signaalit: "Vahva osta", "Osta", "Value averagingin mukaan" ja "Value averagingin mukaan, mutta älä osta".
Vahva osta = osta rahastoa isommalla summalla kuin suunnitelma ja Value averaging ehdottaa. Tämä signaali tulee yleensä poikkeuksellisen suurten ja nopeiden kurssilaskujen jälkeen.
Osta = osta rahastoa Value averanginin ehdottamalla, mutta kuitenkin vähintään suunnitellulla summalla. Tämä signaali tulee yleensä pienempien laskujen seurauksena, sekä silloin kun isompi lasku ei ole heti lähtenyt korjaantumaan ylöspäin.
Value averagingin mukaan, mutta älä osta lisää = Tehdään myynnit jos sitä ehdotetaan, mutta ei tehdä ostoja vaikka sitä ehdotettaisiin. Tämä signaali tulee silloin, kun kurssit ovat olleet kovassa nousussa.
Vahvaa myyntikehotusta menetelmä ei anna ollenkaan, osittain verosyistä, mutta myös siksi että vuosikymmenten tähtäimellä minun kuitenkin kannattaa olla markkinoilla mukana. Tuskinpa mikään tällä hetkellä omistamani rahaston ostoerä on miinuksella 30 vuoden kuluttua, jos niistä mitään enää silloin omistan.
Strategiani ei ole täydellinen. Jos edessä on pitkäkestoinen laskumarkkina, saan ostosignaaleja jo laskun alussa, silloin kun ollaan kuitenkin vielä lähempänä huippua. Jos edessä on pitkä nousumarkkina, saan myyntisignaaleja jo nousun alkuvaiheessa, silloin kun ei vielä ole noustu paljon. Nämä puutteet toisaalta tasoittuvat jo sillä, että yleensä laskumarkkina on kestoltaan lyhyehkö mutta raju, kun puolestaan nousumarkkina pitkäkestoisempi, mutta verkkainen. Nousumarkkinaan kuuluvat aina myös väliaikaiset korjausliikkeet, joista on hyvä tehdä ostoja. Lisäksi teen sijoituspäätökseni kvartaaleittain, jolloin yleensä jo muutaman kvartaalin aikana koko laskumarkkina on tapahtunut. Viimeistään kahdessa vuodessa yleensä kokonaan. Historian perusteella 20 ja 40 viikon keskiarvoja vertailemalla voidaan jossain määrin ennustaa nousu- ja laskumarkkinan alkua. Laskumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 40 viikon keskiarvo on pudonnut alemmaksi kuin 20 viikon keskiarvo. Vastaavasti nousumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 20 viikon keskiarvo on kohonnut yli 40 viikon keskiarvon. Kirjoitushetkellä jokaisen rahastoni kohdalla 40 viikon keskiarvo on alhaisempi, samoin OMXH25 -indeksillä. Ennusmerkit pidemmälle laskumarkkinalle ovat siis olemassa, mutta todellisuudessa tästä ei voi olla varma.
Value averaging -menetelmällä olen sijoittanut nyt noin puoli vuotta, ja liukuvat keskiarvot olen lisännyt vasta äskettäin. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa, sitten kun aikaa on kulunut tarpeeksi ja otoskoko alkaa olla riittävän suuri, ja kun ollaan koettu niin nousu- kuin laskumarkkinaakin, teen tutkimuksen strategiani toimivuudesta. Vertaan tuottoja tilanteeseen, jossa olisin tehnyt kaikki ostot kvartaaleittain tasasummilla säästösuunnitelmani mukaisesti. Silloin ehkä näen, onko strategiani hölynpölyä vai onko siitä oikeasti hyötyä.
lauantai 2. tammikuuta 2016
Q4/2015 +13,16%, vuosi 2015 +11,91%
Neloskvartaali käytännössä pelasti koko sijoitusvuoteni tuotot. Rahallisella tuotolla mitattuna sijoitusurani paras kvartaali, prosentuaalisestikin toiseksi paras. Nämä voi huomata kuvaajista alempaa. Vuoristoratamainen vuosi, jonka kaikkien kvartaaleiden tuotot näyttävät seuraavilta:
Q1: +9,89% (+1891,22€)
Q2: -1,88% (-403,27€)
Q3: -7,89% (-1627,92€)
Q4: +13,16% (+2449,68€)
Koko vuosi +11,91% (+2309,71€). Vertailuindeksini vuoden tuotto oli tasan +7,96% (sisältää arvonnousun sekä arvioidut 3% netto-osingot) Vertailuindeksiin nähden tulos on hyvä, mutta en silti pidä vuotta 2015 erityisen onnistuneena vuotena.
Salkun arvo vuoden alussa 17928,38€, vuoden lopussa 21691,85€, ostoja yhteensä 2824€, osinkoja nettona 396,31€ ja myyntejä 973,93€.
Vuoden suurin voittaja oli Elisa +619,09€ (+40,4%). Prosenttiin vaikuttaa se, että kevensin noin puolet pois kesken vuoden. Elisan lisäksi yli +400€ tuottoihin ylsivät Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Seligson Global Pharma. Vuoden kaksi häviäjää olivat Fortum -461,32€ sekä Seligson Kehittyvät markkinat -82,51€. Fortumin vuosi oli todella synkkä.
Kumulatiivinen vuosituottoprosenttini vuoden 2011 ensimmäisestä kvartaalista lähtien on tällä hetkellä +14,20%. Se on edelleen merkittävästi parempi kuin mitä voin odottaa pitkällä tähtäimellä. Olen laatinut suunnitelmani 6-8% vuosituottoprosentilla, ja verrattuna 8% vuosituottoon, salkkuni arvo on tällä hetkellä noin 3850€ suurempi kuin mitä se olisi ollut 8% vuosituotolla.
Excelin piirtämät kuvaajat näyttävät seuraavilta:
Salkkuni jakauma 1.1.2016 on seuraava:
UPM 17,1%
Seligson Phoebus 14,7%
Seligson Pharma 14,6%
Seligson Brands 11,8%
Sampo 11,3%
Fortum 7,4%
Huhtamäki 7,0%
Seligson Aasia 6,7%
Elisa 5,1%
Seligson Kehittyvät 2,9%
Alma Media 1,5%
Vuoden 2016 suunnitelmat ja tavoitteet olen asettanut jo aiemmassa kirjoituksessani.
Seuraavassa blogikirjoituksessani, joka ilmestyy jossain vaiheessa tammikuuta, aion avata sijoitusstrategiaani, jolla aion sijoittaa vuoden 2016 ajan, ja mahdollisesti pidemmälle, mikäli strategia vaikuttaa toimivalta myös käytännössä.
Q1: +9,89% (+1891,22€)
Q2: -1,88% (-403,27€)
Q3: -7,89% (-1627,92€)
Q4: +13,16% (+2449,68€)
Koko vuosi +11,91% (+2309,71€). Vertailuindeksini vuoden tuotto oli tasan +7,96% (sisältää arvonnousun sekä arvioidut 3% netto-osingot) Vertailuindeksiin nähden tulos on hyvä, mutta en silti pidä vuotta 2015 erityisen onnistuneena vuotena.
Salkun arvo vuoden alussa 17928,38€, vuoden lopussa 21691,85€, ostoja yhteensä 2824€, osinkoja nettona 396,31€ ja myyntejä 973,93€.
Vuoden suurin voittaja oli Elisa +619,09€ (+40,4%). Prosenttiin vaikuttaa se, että kevensin noin puolet pois kesken vuoden. Elisan lisäksi yli +400€ tuottoihin ylsivät Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Seligson Global Pharma. Vuoden kaksi häviäjää olivat Fortum -461,32€ sekä Seligson Kehittyvät markkinat -82,51€. Fortumin vuosi oli todella synkkä.
Kumulatiivinen vuosituottoprosenttini vuoden 2011 ensimmäisestä kvartaalista lähtien on tällä hetkellä +14,20%. Se on edelleen merkittävästi parempi kuin mitä voin odottaa pitkällä tähtäimellä. Olen laatinut suunnitelmani 6-8% vuosituottoprosentilla, ja verrattuna 8% vuosituottoon, salkkuni arvo on tällä hetkellä noin 3850€ suurempi kuin mitä se olisi ollut 8% vuosituotolla.
Excelin piirtämät kuvaajat näyttävät seuraavilta:
Salkkuni jakauma 1.1.2016 on seuraava:
UPM 17,1%
Seligson Phoebus 14,7%
Seligson Pharma 14,6%
Seligson Brands 11,8%
Sampo 11,3%
Fortum 7,4%
Huhtamäki 7,0%
Seligson Aasia 6,7%
Elisa 5,1%
Seligson Kehittyvät 2,9%
Alma Media 1,5%
Vuoden 2016 suunnitelmat ja tavoitteet olen asettanut jo aiemmassa kirjoituksessani.
Seuraavassa blogikirjoituksessani, joka ilmestyy jossain vaiheessa tammikuuta, aion avata sijoitusstrategiaani, jolla aion sijoittaa vuoden 2016 ajan, ja mahdollisesti pidemmälle, mikäli strategia vaikuttaa toimivalta myös käytännössä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)