torstai 21. huhtikuuta 2016

"Ostan yhtiötä x, koska sen tuotetta tarvitaan aina"

Tämä kirjoitus saattaa sisältää kärjistämistä, liioittelua ja ehkä pieni silaus huumoria, jos oikein syvältä kaivaa. Ei kannata ottaa tosissaan.


Olen moneen kertaan lukenut otsikossa esitetyn perusteen, miksi ollaan sijoitettu yhtiöön x. Usein perustelu loppuu siihen. Jostain syystä tulen hieman huvittuneeksi, kun joku tätä perustetta käyttää, edes osana muita perusteita. Tätä perustettahan voi käyttää melkein minkä tahansa yhtiön kohdalla:


Ostin YIT:tä, koska ainahan taloja on rakennettava ja ihmisten on jossain asuttava.
Ostin Keskoa, koska ainahan ihmisten on jotakin syötävä.
Ostin Fortumia, koska ainahan ihmisten on saatava sähköä.
Ostin Orionia, koska ainahan ihmisten on saatava lääkkeitä.
Ostin Nordeaa, koska ainahan ihmisten on käytettävä pankkeja.
Ostin Teliasoneraa, koska ainahan ihmisten on puhuttava puhelimella ja päästävä nettiin.
Ostin Storaa, koska paperiahan tarvitaan digitalisoitumisesta huolimatta aina.
Ostin Olvia, koska ainahan ihmiset juovat olutta.
Ostin Huhtamäkeä, koska elintarvikkeet pitää pakata aina johonkin.
Ostin Konetta, koska hissejä pitää rakentaa taloihin, joita pitää myös rakentaa, koska ihmisten on asuttava jossakin.


Lista on loputon.


Todellisuudessa ihmisten pitää vain syödä, juoda, hengittää ja nukkua, eikä nekään itse asiassa ole välttämättömiä. Kuoleminen on todellisuudessa ainoa pakko elämässä. Onko pörssiin listattuna hautaustoimistoja?


Osakkeen ostamisen perusteena ei saisi koskaan olla vain ja ainoastaan "koska sen tuotetta tarvitaan aina". Mitä sitten vaikka tarvitaankin? Ei se pelkästään sijoituksesta voitollista tee. Ei mikään pörssiyritys ole monopoliasemassa, aina on kilpailijoita. Ei osakkeen hinta pysy entisellä tasollaan, jos yhtiön tulos heikkenee. Yrityksen osakekurssihan on fundamenttien mukaan osingonmaksukyky hamaan tulevaisuuteen diskonttattuna tuottovaatimuksella. Jos tulevaisuuden osingonmaksukyky alenee heikkenevän tuloksen myötä, myös osakkeen arvo putoaa. Näin teoriassa, mutta tietenkin psykologialla on valtava merkitys.


Suosittelen siis tämän perusteen lisäksi miettimään muitakin syitä ostaa osaketta. Muuten se on ihan tikanheittoa, mikä toki saattaa osua hyvinkin, kuten itselläni on osunut joskus. Sijoituskohteen valinnassa kannattaa keskittyä tutkimaan vähintään osakkeen hintaa ja arvostustasoa, brändiä ja kilpailukykyä suhteessa muihin vastaaviin yrityksiin, sekä yrityksen ja yleensä toimialan tulevaisuuden näkymiä. Tai sitten voi jättää kaiken tämän muille ja ostaa rahastoa/etf:ää. Tätä suosin nykyään itse, koska en usko pitkällä tähtäimellä olevani kovin hyvä osakepoiminnassa.


Toinen kvartaali on alkanut piristävän vihertävästi. Osinkoja tulee ja kurssit nousevat (paitsi tänään), joten mikäs tässä ollessa. Toki vuosi on edelleen hieman miinuksella. Ostoja tuli tehtyä kuun alussa melko paljon verrattuna viimeaikoina tehtyihin sijoituksiin. Hyvin lyhyen tähtäimen perusteella (kolme kvartaalia) sijoitusstrategiani on toiminut hyvin. Olen ostanut tavallista enemmän viime lokakuun alussa, myynyt tammikuun alun "huipulla", ostanut jälleen helmikuussa ja nyt huhtikuussa halvalla. Parempaan tulokseen olen päässyt kuin tasasummilla. Mutta jatketaan seurantaa, ja vasta vuosien kuluttua selviää onko tämä strategia tasasummia parempi.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Miksi olen sijoittanut näihin osakkeisiin ja rahastoihin?

Salkkuni koostuu tällä hetkellä viidestä suomalaisesta osakkeesta ja viidestä ympäri maailman hajautetusta rahastosta. Tässä tekstissä käyn läpi, miksi olen päätynyt ostamaan kyseisiä osakkeita/rahastoja, mihin hintaan olen ne saanut, mikä on ollut niiden tuotto tähän mennessä ja mitä aion niille tehdä tulevaisuudessa. Kaikki osto- ja myyntihinnat sisältävät kaupankäyntikulut, ja osingot ovat laskettu tuottoihin nettona. Ainoastaan nykyhinta on bruttohinta, joten nettotuotot eivät ole ihan niin hyvät kuin alla esitetään. Aloitetaan Suomi-osakkeista:

1. Elisa. Osto Q1/2013 hintaan 16,97 - nykyarvo 32,55 - osinkoja saatu neljänä vuonna.
Elisa on tuottanut noin kolmessa vuodessa +1139€ osinkoineen, eli noin +110%. Olen myynyt puolet pois 1000€ verohyödyn saadakseni vuoden 2015 syksyllä, hintaan 29,51. Saadusta verohyödystä huolimatta tuohon hintaan ei olisi kannattanut myydä, mutta helppo sanoa jälkikäteen. Elisan olen ostanut alun perin Kauppalehden foorumien keskustelujen perusteella. Hyvä osingonmaksaja, ja ajoituksessa on kieltämättä käynyt hyvä tuuri. Alkuperäinen sijoitus on yli tuplaantunut, ja olen jo saanut niin sanotusti omani pois, eli jäisin kaupasta hieman voitolle, vaikka Elisa tekisi seuraavana pörssipäivänä konkurssin. Pysyy salkussani, ei ole aikeita myydä.

2. Huhtamäki. Osto Q1/2011 hintaan 10,18 - nykyarvo 33,07 - osinkoja saatu viitenä vuonna (tässä kuussa kuudes osinkovuosi).
Huhtamäki on prosenteissa salkkuni kovatuottoisin osake, hankintahintaan nähden tuottoa on tullut noin +180% ja euroissa +1718€. Hankin sen alun perin Kauppalehden foorumeiden keskustelun perusteella, ja pitää sanoa että todella hyvä tuuri on käynyt tämän kanssa. Huhtamäki ei ole koskaan ollut mediaseksikäs firma, eli on saanut pysyä pitkälti poissa otsikoista, ja tehnyt salakavalasti kovan arvonnousun. Vuoden 2014 viimeisinä päivinä valitettavasti myin puolet pois hintaan 21,84, vastaavasti 1000€ verotusrajan hyödyntääkseni. Saatu verohyöty on pienempi kuin sen jälkeinen arvonnousu on ollut. Onneksi en kuitenkaan myynyt tuolloin kaikkea, ja toisaalta onhan tässä nuo myynnistä saadut rahat jo sijoitettu uudelleen tuottavasti. Huhtamäki pysyy salkussani. Päätellen osinkojen pienuudesta sillä on edelleen näköpiirissä investointikohteita, en tosin varmaksi osaa sanoa koska seuraan vain vähän uutisointia.

3. Fortum. Osto kahdessa erässä: Q1/2011 hintaan 22,02 ja Q1/2012 hintaan 16,07, keskihinta 18,66 - nykyarvo 11,49 - osinkoja saatu kuutena vuonna.
Fortum on sijoitusurani toiseksi huonoin sijoitus. Se on muhkeista osingoista huolimatta tappiolla -304€. Prosenteissa noin -15%. Fortum on sijoitusurani ensimmäinen ostos. En enää muista miksi alun perin sen hankin, että oliko mahdollisesti kyseessä sitä, että se oli tuttu nimi ja tarjosi hyvän osingon heti alkuun. Olin juuri aloittanut opiskelemaan energia-alaa, ja uskoin alan valoisaan tulevaisuuteen. No, ei se nyt ihan niin valoisasti ole mennyt, ja tulevaisuuskin näyttää pimeältä. Etenkin energiantuottajalle, jollainen Fortum eittämättä on vähittäismyynnin lisäksi. Pohjoismaissa on tällä hetkellä sähköstä ylitarjontaa, koska sähkönkulutus ei ole kasvanut moneen vuoteen, kuten muutama vuosi sitten ennakoitiin. Kalliimpia fossiilisia käyttäviä laitoksia on suljettu kannattamattomana, Ruotsissa jopa ydinvoimaa. Mikään uusi tuotanto ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman valtion tukia, ja tuulivoima on ainoa kasvava tuotantomuoto. Vesivoimaa ei voi enää juurikaan lisää rakentaa. Itse asiassa mikään muu uusi tuotanto ei ole lähellekään kannattavaa. Karkeasti arvioiden viiden vuoden sähköfutuurien hinta on noin puolet siitä, mitä sähkön tuottaminen esimerkiksi uudelle ydinvoimalle maksaa, puhumattakaan kalliimmista polttovoimalaitoksista. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Fennovoima-hanke osoittautuisi voitolliseksi, ellei sähkömarkkinoilla tapahdu dramaattisia muutoksia. Fortuma omista Pohjoismaissa lähinnä vesivoimaa ja ydinvoimaa, jotka ovat niitä halvimpia tuotantomuotoja, mutta sähkön markkinahinnan lasku on suoraan pois myös näillä tuotantomuodoilla tuotetun sähkön kannattavuudesta. Tulevaisuudessa sähkön hinnan odotetaan edelleen laskevan, eikä ainakaan merkittävästi nousevan. Pohjoismaihin ei siis kannata investoida, tuulivoimaa lukuunottamatta. Kysymys lähinnä kuuluukin, saako Fortum tehtyä hyviä ulkomaan investointeja. Se on jo vaikeampi kysymys, eikä minulla ole esittää arviota. Pysyy toistaiseksi salkussani, mutta olen alkanut harkitsemaan myymistä sopivaan hintaan, jotta voin vähentää tappiot verotuksessa.

4. Sampo. Osto Q2/2012 hintaan 20,05 - nykyarvo 41,09 - osingot saatu kolmena vuonna (pian neljäs)
Sampo on yksi parhaista sijoituksistani. Kaiken kaikkiaan se on tuottanut tähän mennessä +1292€, eli noin 120% neljän vuoden aikana. Tämä on hankittu niin ikään Kauppalehden foorumeiden seurannan perusteella, joten kyllä siellä toisinaan osataan aavistaa hyvät sijoituskohteet. Viime aikoina Sampo on jonkin verran laskenut, sillä hinta oli lähes 50€ vuosi sitten. Pidän tästä osakkeesta, eikä ole mitään aikomusta myydä.

5. UPM-Kymmene. Osto Q1/2012 hintaan 10,87 ja Q2/2012 hintaan 8,97, keskihinta 9,82 - nykyarvo 14,55 - osinkoja saatu viitenä vuonna.
Upm on tuottanut neljän vuoden aikana +1458€, eli noin +70%. Tämäkin on kelpo tuotto, keskimääräistä selvästi parempi, 14-15% annualisoituna. UPM on ostettu alun perin salkkuun hajautuksen vuoksi, sillä tuolloin vain Huhtamäki oli ainoa teollisuutta edustanut osakkeeni, ja sekin hieman kevyempää teollisuutta. En muista enää mikä oli Kauppalehden foorumien osuus tälle päätökselle, mutta olen ollut tyytyväinen. Metsäteollisuuden vaikeuksia on uumoiltu jo pidempään paperin kysynnän ja siten hinnan pudottua (en ole muuten varma onko hinta oikeasti pudonnut, mutta oletan niin). Alkuvuonna kurssi on ollut matkalla alaspäin, mutta ei kuitenkaan romahtanut. Pysyy salkussani, en ole aikeissa myydä, mutta en tee lisäyksiäkään.

Olen omistanut aiemmin Orionin ja Alma Median osakkeita. Orionin kaupasta jäin vain hieman voitolle, ja olisin yli 100% voitolla viiden vuoden ajalla, jos en olisi tätä koskaan myynyt. Toisaalta sijoitin Orionin myynnistä saadut rahat Sampoon, ja sitä ostoa en olisi välttämättä koskaan tehnyt jos olisin päättänyt pitää Orionin. Alma Mediasta otin kunnolla turpaan, -516€, prosenteissa -50% viiden vuoden ajalla. Tämän myynnin tein verotussyistä, koska olen tänä vuonna myynyt jo voitolla olleita rahastoja, ja tämän vuoden osingoistakin voin luovutustappiot vähentää.

Rahastot. Näiden analysointiin en käytä kovinkaan paljon aikaa. Omistan viittä Seligsonin osakerahastoa, jotka sijoittavat ympäri maailman. Näihin sijoittamisen aloitin Q2/2013, eli vanhimmat ostoerät ovat olleet salkussani vasta kolmisen vuotta. Ostan näitä jatkuvasti lisää, sillä lähivuosien tavoitteeni on nostaa rahastojen osuutta salkussani merkittävästi. Tällä hetkellä osuus on noin 55%, ja tavoite on 65-70%. Rahastojen avulla hajautan maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti. Omistan niitä, koska ne ovat vähäkuluisia, ei mene osinkoveroa, ja luotan salkunhoitajan itseäni parempaan näkemykseen markkinoista ja siitä mihin kannattaa sijoittaa.

Seligson Aasia. Voitolla vaivaiset +46€ eli +3%. En harkitse myyntiä, vaan pidän salkussa hajautuksen vuoksi. Tämä on ehkä typerää, mutta saa nähdä miten kehittyy jatkossa.

Seligson Global Brands. Voitolla +485€ eli +21%. Kova luotto kyseiseen rahastoon, aion lisätä melko paljonkin tätä.

Seligson Global Pharma. Voitolla +551€ eli +20%. Luotto on kova myös tähän rahastoon.

Seligson Kehittyvät markkinat. Tappiolla -73€ eli -8%. Kiina on tätä painanut alas, mutta pitkällä aikavälillä (=vuosikymmeniä) uskon kehittyvien markkinoiden tuottavan hyvin. Paino salkussa alhainen, mutta nousemaan päin. Viime aikoina roima kurssilasku on pysähtynyt, ja kääntynyt varovaiseen nousuun.

Seligson Phoebus. Voitolla +456€ eli +14%. Keskimääräistä tuottoa tarjonnut tähän mennessä, ja uskon saman tahdin jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Salkkuni arvo tänään 8.4.2016 päätöskursseilla on noin 20207€ ja tuottoa olen saanut +6319€. Tämä on osittainen nettotuotto, eli osingot on jo verotettu ja kulut huomioitu, mutta luovutusvoittoveroa ei ole huomioitu niille osakkeille, joita en ole myynyt. Annualisoitu vuosituotto on 10,17%, mikä on hieman alakanttiin, laskennan yksinkertaistusten vuoksi. Tästä voi lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani annualisoitu tuotto.

Kakkoskvartaali on alkanut tappiotunnelmissa, -2,27%. Se on kuitenkin aika pieni tappio, ja kurottavissa kiinni yhden hyvän pörssipäivän myötä. Seuraavaksi jatkan rahastomerkintöjä Global Brandsiin ja Kehittyviin markkinoihin. Toukokuussa jälleen lisään todennäköisesti jokaista rahastoa, riippuen strategiatyökalun suosituksesta.