maanantai 29. helmikuuta 2016

Helmikuussa paniikkia ja korjausliikettä

Vuoden toinen kuukausi oli kokonaisuudessaan hieman vähemmän tappiollinen kuin tammikuu. Helmikuun alussa markkinoilla oli paniikin poikanen ja kurssit laskivat yli viikon putkeen. Loppukuussa puolestaan havaittavissa selkeää korjausliikettä. Koko kuukausi oli hieman tappiollinen, oman salkkuni kohdalla noin -3%. Muistaakseni jossain vaiheessa oltiin -10%.

Vuosi 2016 on tappiolla -8,67%, ja vertailuindeksillä -9,27%, eli siihen verrattuna hieman paremmin olen pärjännyt. Ainoana plussalla koko salkussa on Alma Media (+6%), ja eniten miinuksella Fortum ja Sampo (-12,5% molemmat). Rahassa salkun arvo on sulanut noin -1880€ ja salkun arvo on tällä hetkellä noin 19800€. Aiemmista myynneistä kerääntynyttä uudelleensijoittamatonta pääomaa on noin 1600€. Annualisoitu tuottoprosentti on 10,5%.

Strategiatyökaluni antaa OMXH25-indeksille "vahva osta"-signaalia, sillä liukuvien keskiarvojen mukaan ollaan käännytty varovaiseen nousuun, mutta indeksin tämänhetkinen pisteluku on alhaisempi kuin 20 ja 40 edellisen viikon keskiarvo. Viimeksi vahva osta -signaali on ollut viime vuoden elokuussa silloisen pienehkön romahduksen jälkeen, ja sitä ennen vuoden 2014 lokakuulla, josta käynnistyi loppuvuoden sekä 2015 huhtikuulle kestänyt voimakas nousu. Pohjalta kannattaa ostaa, mutta pitää kuitenkin muistaa ettei pohjia ole välttämättä vielä nähty, vaikka kaksi edellistä "vahva osta" -signaalia ovatkin paikallisiin pohjiin osuneet. Vahvaa ostoa ehdotetaan myös Seligsonin Global Brands-rahastolle, joka onkin ollut alkuvuoden laskuissa melko defensiivinen, ja pudonnut vähiten omistamistani Seligsonin rahastoista. Historiankin perusteella kyseisen rahaston vahvuus on ollut juuri se, että yleisissä laskuissa, esim. finanssikriisissä ja 2011 elokuussa, se on laskenut vähemmän kuin markkinat keskimäärin. Nousuissa se on puolestaan yleensä ollut suunnilleen yhtä vahvasti mukana kuin muukin markkina.

Tammi-helmikuussa säästöön on jäänyt mukavasti, ja todennäköisesti säästöön jää myös maaliskuun palkasta. Pidän kirjaa kokonaissummista, eli en laske erikseen ruokaan, asumiseen yms. kuluja, koska vyön kiristykselle ei ole tarvetta, eikä ole merkitystä säästänkö 700€ vai 600€ kuukaudessa. Minusta on tärkeä osata myös nauttia elämästä, ja löytää sopiva tasapaino säästämisen ja rahankäytön välille. Rahankäytössäni yleisesti suosin elämyksiä ohi materian, eli mieluummin käytän rahaa esimerkiksi matkustamiseen tai maksullisissa vapaa-ajan aktiviteeteissa / ravintoloissa käyntiin kuin ostan elektroniikkaa tai kalliita vaatteita. Puhelin, läppäri, telkkari yms. menevät vaihtoon vasta sitten kun ovat rikki tai lähes rikki. Vaatteita saa melko halvallakin, ja oma makutuomarikin tykkää. Oikeastaan ainoa ns. materia, johon tosissani säästän, on oma asunto. Mutta näistä voisi kirjoittaa erikseen joskus myöhemmin. Joka tapauksessa nyt saavutetuilla säästöillä on hyvä tehdä uusia ostoja, joita onkin alkuvuoden laskun vuoksi todennäköisesti luvassa Q2:n alussa huhtikuussa enemmän kuin Q1:n alussa. Riippuu siitä, mitä markkinoilla maaliskuussa tapahtuu.

tiistai 23. helmikuuta 2016

Annualisoitu tuotto

Itselleni on tärkeää seurata salkkuni annualisoitua tuottoa. Sen perusteella voin arvioida salkkuni kehitystä ja tavoitteeseeni pääsyä pitkällä aikavälillä. Olen arvioinut saaneeni 6-8 % annualisoidun tuoton siinä vaiheessa, kun/jos salkkuni arvo on 500 000€. Tällä hetkellä olen noin 10,5 prosentissa, kun sijoittamista on takana lähes täsmälleen viisi vuotta.


Joudun laskemaan annualisoidun tuoton itse, sillä OP:n arvo-osuustilillä ei moista työkalua ole, ja Seligsonillakin jokaisen rahaston kohdalla erikseen. Haluan tietää koko salkun tuoton, en vain osaa siitä. Laskennassa joudun hieman approksimaan. Laskentaa helpottaakseni oletan, että jokainen tekemäni osto ja myynti on aina kvartaalin ensimmäisenä päivänä, vaikka todellisuudessa päivä on melkein aina jokin muu. Koska ostoja tulee enemmän kuin myyntejä, tämä menettely hieman pienentää laskennasta saatua prosenttia verrattuna todellisuuteen. Kirjaan ylös kvartaaleittain ostot ja myynnit sekä salkun todellisen arvon. Lopulta excel iteroi, kuinka monta prosenttia salkku olisi kvartaaleittain kasvanut nollasta nykyarvoonsa, ottaen huomioon kaikki ostot ja myynnit, jos kasvu olisi ollut prosenteissa täsmälleen sama jokaisena kvartaalina. Kvartaalittaisen tuoton muunnan sitten vuosituotoksi.


Silloin tällöin huomaan blogikirjoittajien laskevan keskimääräistä vuosituottoa laskemalla kaikkien vuosien tuotot yhteen ja jakamalla vuosien määrällä. Tämähän ei ole sama asia kuin annualisoitu tuotto, en toisaalta oleta että kukaan niin luulisikaan. Otetaan esimerkiksi kuvitteellisen salkun tuoton laskenta. Salkun sisältö on ollut muuttumaton viisi vuotta. Vuosien tuottoprosentit ovat olleet seuraavat: 1. +50%, 2. +30%, 3. -50%, 4. 0%, 5. +40%. Yhteensä salkku on siis kasvanut 1,5*1,3*0,5*1*1,4 = 1,365-kertaiseksi eli 36,5%. Keskimääräinen vuosituotto olisi 36,5%/5 = 7,3%. Annualisoitu tuotto on kuitenkin vain noin 6,42%, sillä kasvamalla tuon joka vuosi, salkku olisi viidennen vuoden jälkeen kasvanut 1,365-kertaiseksi: 1,0642^5 = 1,3649. Prosenttilaskuissa menee kieltämättä helposti sekaisin.


Eri lähteistä voi lukea, että osakkeista voi saada vuodessa 7-12 % tuoton. Martin Paasi on arvioinut osakemarkkinoiden inflaatiokorjatuksi annualisoiduksi tuotoksi 6,6% vuodessa. Tästä menisi sitten vielä kulut ja verot. Kulujen vaikutus pitkällä tähtäimellä on valtava. Ei ole ihan sama, ovatko kulut 0,5% vai 1,5%, sillä tuo yksikin prosentti vastaa rahassa valtavaa summaa. Otetaan esimerkkinä 30 vuoden aikajänne, sekä 6 ja 7 prosentin annualisoitu tuotto. Olkoon alussa sijoitettu summa 10 000 €. Lopussa sijoitusten arvo on 57 434 € tai 76 123 €... 6% tuotolla menisi lähes kuusi ylimääräistä vuotta saadakseen kiinni 7% aikaan saaman tuoton.


Jos tavoitteena on saavuttaa jokin tietty rahasumma, kuten minun tavoitteeni on, voi tuo yksikin prosentti siirtää tavoitetta monta vuotta eteenpäin. Tästä syystä minulle tärkeitä ovat jopa prosentin kymmenykset annualisoidussa tuotossa. Haluan säästää kuluissa ja etsiä pitkän aikavälin strategioita, joilla voisi saavuttaa edes hieman keskimääräistä paremman annualisoidun tuoton. Kuitenkin samalla haluan pitää riskin ja sijoittamisen vaatiman työmäärän kohtalaisen pienenä.


Rahalla voi ostaa aikaa. Aikaa tehdä mielekkäämpiä asioita elämässä kuin olla töissä niin paljon. Aika on rahaa, mutta rahan väliaikainenkin häviäminen voi aiheuttaa stressiä ja stressi taas vähentää aikaa, joka täällä pallolla tallataan. Hyvää viikonjatkoa kaikille, ja yritetään olla stressaamatta sijoituksista ja kaikesta muustakin!

perjantai 19. helmikuuta 2016

Ajatuksia kilometrikorvauksista

Vaikka blogi onkin sijoitusblogi, haluan jakaa itseäni ihmetyttävän asian. Kävin tällä viikolla elämäni ensimmäisellä työmatkalla. Omalla autolla liikuin ja konttoreiden välinen etäisyys on 190 km. Päivän aikana työajoa siis 380 km edestakaisin, ja kilometrikorvaukset tämän mukaan.


Autoni bensankulutus pitkällä matkalla oli 6,5 l/100km, eli 3,8*6,5=24,7 litraa yhteensä. Bensan hinta on tällä hetkellä siinä 1,3€ kahta puolen, riippuen missä asuu. Matkani bensakuluiksi arvioin täten 24,7*1,3 = noin 32 euroa. Toki myös öljyä kuluu, sekä auton huoltoihin voidaan laskea osansa tästä 380 kilometrin matkasta. Ei näihin kyllä paljoa voi laskea, mutta heitetään yläkanttiin ja sanotaan, että kulut olivat bensoineen 50 euroa.


No, paljonko tästä sitten saan kulukorvauksia? Verovapaa kilometrikorvaus on 0,43€/km eli yhteensä 163,4€. Tähän päälle verollinen päiväraha 40€. Päivärahasta lähtee ehkä kymppi pois, mutta korvauksia saan yhteensä 193,4€ !? Tästähän jää oikein mukavasti voitolle, kävisin mielelläni useamminkin.


En osaa yhtään arvioida, kuinka suuret kulut yrityksille tästä aiheutuu. Kun on autoedutkin olemassa. Mutta olisi tässä ehkä leikattavaa, jonka voisi jättää leikkaamatta jossain muualla, esim. sosiaalimaksuissa tai vapaapäivissä.


Vähän tämmöinen yhteiskunnallinen näkökulma tässä postissa. Ja jottei menisi ihan täysin offtopiciksi, sanotaan muutama sana rahoitusmarkkinoistakin: Vuoden toinen nousuviikko lienee takana. Iso kuva ei vielä muutu, eli karhussa ollaan ja kvartaali on edelleen tukevasti miinuksella. Kuitenkin noin kolmasosan tappioista sain takaisin.


Vuoden säästöprojekti etenee ihan hyvin. En elä mielestäni älyttömän säästeliäästi, mutta näyttäisi siltä että 3500€ tälle vuodelle asetettu säästötavoite on melko helppo saavuttaa. Tammikuussa jo yli 500€ säästöjä, vaikka en saanut edes täyttä kuukausipalkkaa. Helmikuusta en ole tehnyt vielä arviota, mutta ihme on ellei tammikuuta enemmän jää säästöön. Joku 1000-1500€ kulunee reissaamiseen myöhemmin tänä vuonna, mutta uskon että vuodesta tulee taloudellisesti erittäin hyvä. Tietty jos osakemarkkina romahtaa, niin nettovarallisuus ei välttämättä kasva.

torstai 11. helmikuuta 2016

Osinkoja, enemmän osinkoja!

Pian alkaa se aika vuodesta, kun tilille alkaa kilahdella osinkoja. Osingot eivät kuitenkaan enää ole minulle niin tärkeitä kuin ennen. Niin rahalliset kuin psykologiset merkitykset ovat vähentyneet vuosi vuodelta, sillä tässä vaiheessa sijoitusuraa en tarvitse tuottoja pankkitililleni. Tärkeintä on sijoitusvarallisuuden kasvu, joka onnistuu parhaiten välttämällä veroja niin pitkään kuin voin. Osinkoja tarvitsen sitten, kun alan suunnitella pääomatuloilla elämistä. Tällä hetkellä osinkoja verotetaan hieman kevyemmin kuin luovutusvoittoja, ja jos sama jatkuu myös tulevaisuudessa, kannattaa pääomatulot ottaa mieluummin osinkoina kuin luovutusvoittona.

Olen käytännössä kaikki suomalaiset osakkeet hankkinut osinkomielessä. Joitakin virheitä on matkan varrelle sattunut, mutta niistä on toivottavasti otettu opiksi tulevaisuutta varten. Salkussani on hyvää osinkoa maksavia yrityksiä, kuten Fortum, UPM-Kymmene, Sampo ja Elisa. Osinkoja saan myös Huhtamäeltä, joka ei ole ollut yhtä hyvä osingonmaksaja. Ehkä siitä kertoo se, että kyseinen osake on salkussani yli 200% arvonnousun tehneenä viiden vuoden ajalla. Selvästi parhaiten salkussani.

Verrattuna viime kevääseen omistan hieman vähemmän osinkoja jakavia osakkeita. Olen pyrkinyt siirtämään painotusta rahastoihin. Haluan myös vähentää Suomen painoa salkussani. Viime osingonmaksujen jälkeen olen myynyt pois 33 kpl Elisan osakkeita, ja pian kyytiä saavat kaikki Alma Median osakkeet. Osinkoehdotukset 2016 näyttävät seuraavilta:
Elisa 1,40 (1,32)
Fortum 1,10 (1,30)
Huhtamäki 0,66 (0,60)
Sampo 2,15 (1,95)
UPM-Kymmene 0,75 (0,70)
Osinkoja olisin saamassa yhteensä 474,05€ (527,40€ vuonna 2015), joten pientä laskua näyttää olevan. Kirjoituksen otsikko olikin siis vale!

Fortum petti markkinoiden odotukset, ja yhtiön tulevaisuuden näkymät sen kuin synkkenevät. Onneksi Fortum ei ole ollut kovin suurella painolla salkussani. Fortum on ollut sijoitusurani ehdottomasti huonoimpia sijoituksia, jonka on arveltu jo useamman kerran saavuttaneen pohjahintansa. Noinkohan pohjia olla vieläkään nähty? Tasainen lasku yli 20 eurosta nykyiseen 11 euroon on kestänyt viime vuoden osingonmaksusta lähtien.

Osingot olen suunnitellut sijoittaa takaisin pörssiin Q2:n ja Q3:n aikana, mutta seuraan markkinatilannetta. Lisäilen osingoilla rahasto-osuuksia, joiden osuuden salkusta pyrin nostamaan 70 prosenttiin tulevien vuosien aikana. Tällä hetkellä osuus on 51%.

Edellisen kirjoituksen jälkeen huomasin ilouutisen, sillä OP aikoo tuntuvasti alentaa osakkeiden kaupankäyntikustannuksia. Olin aiemmin ajatellut siirtyä Nordnetin asiakkaksi jollakin aikavälillä, mutta ne suunnitelmat vähintään lykkääntyvät. Hyvä niin.

Markkinat jatkuvat levottomina. Hyvin levottomina. Ilmassa on paniikin tuntua ja jokin yllättävä negatiivinen uutinen voi aiheuttaa jopa romahduksen. Viime kevään huipuista on tultu alas hieman yli 20% Helsingissä. 2011 lasketeltiin noin 33% ja finanssikriisissä 64%, joten vielä on matkaa noihin lukemiin. Erityisesti viimeisen parin viikon aikana on punaista ollut joka rintamalla. Kyllähän se mietityttää, kun voitot sulavat nopeasti, eikä annualisoitu tuottoprosenttikaan enää näytä niin hyvältä: noin 8,6 % vuodessa. Salkun kehitys vuoden alusta -14,1% ja vertailuindeksillä -14,9%. Mikään yllätys tämä karhumarkkina ei tosin ole, ja tätä on uumoiltu jo pidemmän aikaa. Itse kamppailen omien tuntemusteni kanssa. Toisaalta harmittaa jo saavutettujen kurssinousujen hupeneminen, mutta toisaalta tulevat edulliset ostopaikat houkuttelevat. Käteistä kun on ja lisää tulee. Tästä johtuen tuntemukseni ovat melko neutraalit, mutta aavistuksen negatiivisen puolella.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Aktiivisen seuraamisen varjopuolia

Olen nyt noin vuoden päivät seurannut pörssiä jollain tasolla lähes päivittäin. Seurantani on hyvin aktiivista kaupankäyntivolyymiin nähden. Pahimpina viikkoina huomaan päivittäväni seurantaexceliä kolme-neljäkin kertaa. Päiväohjelmani onkin monesti sellainen, että töiden jälkeen alkuillalla seuraan vielä pörssejä ja siihen liittyvää uutisointia sekä keskustelua. Joka arkipäivä. Olisi parempi käyttää tuo aika johonkin muuhun, ja vähentää markkinaseurantaa noin pariin tuntiin viikossa.

Henkisesti ei ole oikeastaan hyvä juttu olla niin ajan hermolla. Huomaan olevani stressaantunut, etenkin tällaisena aikana kun pörssit ovat heiluneet paljon jo oikeastaan viime vuoden alusta asti, ja erityisesti nyt viime aikoina kun punaista on ollut jatkuvasti. Ehkä kaikkein naurettavinta oli, kun viimeksi tein uusia ostoja. Harmittelin tilannetta, jossa tein rahastomerkinnän viime viikonloppuna. Maanantaina kurssit nousivat pari prosenttia, mutta merkintäni astui voimaan vasta maanantain päätöskurssilla. Loppuviikolla olikin laskua. "Hävisin" tuossa ehkä muutaman euron, mutta harmittamaan se sai. Suorastaan tragikoomisen tilanteesta tekee se, että harmittelen vähemmän niitä satasia, jotka jo olemassa olevien sijoitusteni arvoista katosi.

Lisään vuoden 2016 tavoitteisiini päivittäisen markkinaseurannan vähentämisen. Kursseja ei tarvitse seurata joka päivä.