tiistai 12. tammikuuta 2016

Esittelyssä käyttämäni sijoitusstrategia

Sijoitushorisonttini on pitkä. Tavoitteeni on 500 000 € sijoitusvarallisuus, jolla sitten tavoittelen 5% vuosituottoa. Tällöin salkussani tulisi olemaan osakkeita ja korkotuotteita.

Ensisijainen tavoitteeni on siis kasvattaa varallisuutta, ei niinkään saavuttaa parasta mahdollista tuottoa prosenteissa. Kokonaisuuden kannalta nykyhetkellä ei ole juuri merkitystä. Huomaan stressaavani aivan liikaa 5% kurssipudotuksia. Sellaisen ei pitäisi hetkauttaa pätkääkään tässä vaiheessa. Sen sijaan ajatukset pitäisi uhrata siihen, miten pystyn tällä hetkellä säästämään tarpeeksi tulevia uusia sijoituksia varten.

Sijoitustrategiani lähtökohta on, että salkun tulisi kasvaa suurin piirtein tasaisesti, kunnes tuo 500 000 € tavoite saavutetaan. Tähän tarvitaan sijoitustuottoja, "korkoa korolle", sekä säännöllistä säästämistä palkkatuloista.

Säästäminen on osa sijoitusstrategiaani siinä mielessä, että olen arvioinut pystyväni säästämään rahaa seuraavasti:
2016-2017: 200€/kk
2018-2020: 250€/kk
2021-2023: 300€/kk
2024-2026: 350€/kk
2027-2029: 400€/kk
2030-2032: 450€/kk
2033-2035: 500€/kk
2036-2038: 550€/kk
2039-> 600€/kk

Säästetty raha ei suoraan kerro, kuinka paljon sijoitan rahaa kuukausittain. Todellinen sijoitettava summa määräytyy monimutkaisemmin, mutta pitkällä aikavälillä sijoitettu summa vastannee pitkälti säästöjen määrää.

Strategian tarkoituksena on sijoittaa laajasti hajautettuihin rahastoihin Value averaging -menetelmällä. Tähän yhdistän liukuvat keskiarvot, ja näiden kahden yhdistelmällä lopullinen kvartaaleittain sijoitettava summa määräytyy. Ajallinen hajautus on strategian kulmakivi. Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajautus tulee rahastoista itsestään, enkä juuri uhraa omaa aikaani näiden pohtimiseen. Tavoitteena on ostaa pienistä ja suurista pudotuksista enemmän kuin "normaalitilanteessa". Tavoite ei ole varsinaisesti ostaa pohjilta ja myydä huipulla, koska se ei ole realistinen tavoite. Kuitenkin nousumarkkinan aikaan jättäisin ostot vähemmälle, ja siirtyisin ennemmin myyntilaitaan silloin kun nousua on jo kestänyt jonkin aikaa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta melko yksinkertaiset tilastolliset menetelmät toivottavasti auttavat edes hieman. Strategia ei ole oma keksintöni, vaan Value averaging on aika paljonkin tutkittu ja hyväksi havaittu menetelmä. Myös liukuvilla keskiarvoilla on kyetty välttämään suurimmat karikot.

Value averaging -menetelmää varten olen asettanut jokaiselle viidelle omistamalleni rahastolle vuosituottotavoitteen, jonka jaan edelleen kvartaalituottotavoitteeksi. Lisäksi olen määrittänyt suunnitellut kvartaalittaiset ostot vuoden 2020 loppuun asti. Näiden perusteella lasken rahastoni tavoitearvon joka kvartaalille. Todellinen arvo on aina jotakin muuta kuin tavoite. Mikäli nousua on niin paljon että tavoite on ylittynyt, ostan vähemmän tai myyn kyseistä rahastoa. Mikäli tavoitteeseen ei ole päästy, ostan rahastoa enemmän kuin suunnittelin. Esimerkiksi Q1/2016 ensimmäisellä viikolla kahden rahaston kohdalla menetelmä kehottaa myymään, kahden rahaston kohdalla ostamaan vähemmän kuin suunnitelma sanoo, ja yhden rahaston kohdalla enemmän kuin suunnitelma sanoo. Käytännössä myyntikehoituksen saaneet rahastot ovat viime aikoina nousseet huomattavasti enemmän kuin tavoitteeni on ollut, pienen ostokehoituksen saaneet rahastot ovat nousseet hieman enemmän kuin tavoite, ja ison ostokehoituksen saanut rahasto on ollut laskussa.

Tämän lisäksi seuraan jokaisen rahaston hetkellistä arvoa, sekä 20 ja 40 edellisen viikon liukuvaa keskiarvoa. Työtaakkaani helpottaakseni seuraan vain joka viikon perjantain, tai viimeisen arkipäivän kurssia. Historiatietojen perusteella olen yrittänyt löytää sopivia osto- ja myyntipaikkoja. Näiden tietojen perusteella parhaat ostopaikat ovat olleet silloin, kun rahaston sen hetkinen arvo on alhaisempi kuin kumpikaan liukuvista keskiarvoista. Kohtalaisen hyvät ostopaikat ovat silloin, kun hetkellisarvo laskee pienemmäksi kuin 20 viikon keskiarvo, mutta jääden suuremmaksi kuin 40 viikon keskiarvo. Paras myyntipaikka on silloin, kun hetkellisarvo kohoaa huomattavasti suuremmaksi kuin 20 viikon keskiarvo; tällöin kurssit ovat olleet rajussa nousussa ja korjausliike on todennäköinen.

Liukuvat keskiarvot antavat minulle seuraavat signaalit: "Vahva osta", "Osta", "Value averagingin mukaan" ja "Value averagingin mukaan, mutta älä osta".
Vahva osta = osta rahastoa isommalla summalla kuin suunnitelma ja Value averaging ehdottaa. Tämä signaali tulee yleensä poikkeuksellisen suurten ja nopeiden kurssilaskujen jälkeen.
Osta = osta rahastoa Value averanginin ehdottamalla, mutta kuitenkin vähintään suunnitellulla summalla. Tämä signaali tulee yleensä pienempien laskujen seurauksena, sekä silloin kun isompi lasku ei ole heti lähtenyt korjaantumaan ylöspäin.
Value averagingin mukaan, mutta älä osta lisää = Tehdään myynnit jos sitä ehdotetaan, mutta ei tehdä ostoja vaikka sitä ehdotettaisiin. Tämä signaali tulee silloin, kun kurssit ovat olleet kovassa nousussa.
Vahvaa myyntikehotusta menetelmä ei anna ollenkaan, osittain verosyistä, mutta myös siksi että vuosikymmenten tähtäimellä minun kuitenkin kannattaa olla markkinoilla mukana. Tuskinpa mikään tällä hetkellä omistamani rahaston ostoerä on miinuksella 30 vuoden kuluttua, jos niistä mitään enää silloin omistan.

Strategiani ei ole täydellinen. Jos edessä on pitkäkestoinen laskumarkkina, saan ostosignaaleja jo laskun alussa, silloin kun ollaan kuitenkin vielä lähempänä huippua. Jos edessä on pitkä nousumarkkina, saan myyntisignaaleja jo nousun alkuvaiheessa, silloin kun ei vielä ole noustu paljon. Nämä puutteet toisaalta tasoittuvat jo sillä, että yleensä laskumarkkina on kestoltaan lyhyehkö mutta raju, kun puolestaan nousumarkkina pitkäkestoisempi, mutta verkkainen. Nousumarkkinaan kuuluvat aina myös väliaikaiset korjausliikkeet, joista on hyvä tehdä ostoja. Lisäksi teen sijoituspäätökseni kvartaaleittain, jolloin yleensä jo muutaman kvartaalin aikana koko laskumarkkina on tapahtunut. Viimeistään kahdessa vuodessa yleensä kokonaan. Historian perusteella 20 ja 40 viikon keskiarvoja vertailemalla voidaan jossain määrin ennustaa nousu- ja laskumarkkinan alkua. Laskumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 40 viikon keskiarvo on pudonnut alemmaksi kuin 20 viikon keskiarvo. Vastaavasti nousumarkkina on yleensä alkanut joitakin viikkoja ennen kuin 20 viikon keskiarvo on kohonnut yli 40 viikon keskiarvon. Kirjoitushetkellä jokaisen rahastoni kohdalla 40 viikon keskiarvo on alhaisempi, samoin OMXH25 -indeksillä. Ennusmerkit pidemmälle laskumarkkinalle ovat siis olemassa, mutta todellisuudessa tästä ei voi olla varma.

Value averaging -menetelmällä olen sijoittanut nyt noin puoli vuotta, ja liukuvat keskiarvot olen lisännyt vasta äskettäin. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa, sitten kun aikaa on kulunut tarpeeksi ja otoskoko alkaa olla riittävän suuri, ja kun ollaan koettu niin nousu- kuin laskumarkkinaakin, teen tutkimuksen strategiani toimivuudesta. Vertaan tuottoja tilanteeseen, jossa olisin tehnyt kaikki ostot kvartaaleittain tasasummilla säästösuunnitelmani mukaisesti. Silloin ehkä näen, onko strategiani hölynpölyä vai onko siitä oikeasti hyötyä.

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen strategia. Mitä teet siinä tapauksessa jos jossain vaiheessa kaikki rahastot antavat myy-signaalia? Mihin rahat menevät silloin? Annualisoidun vuosituoton saa varmasti korkeammalle tasolle käyttämälläsi strategialla, mutta jos sijoitettava summa taas vähene niin absoluuttinen tuotto ei välttämättä ole sen korkeampi (kuten itsekin jossain kirjoituksessa mainitsit). Jos "ylimääräiselle" rahalle ei löydä hyvää sijoituskohdetta niin tuotto voi niiden osalta jäädä matalaksi.

    Onko sinulla jotain tiettyä syytä sille että haluat nimenomaan tavoitella korkeaa annualisoitua tuottoa sijoitettavan summan kustannuksella? Absoluuttisella tuotollahan sitä loppujen lopuksi kuitenkin eletään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kommentista! Olen kyllä näitä mielessäni pohtinut ja jatkuvasti kritisoin strategiaani, koitan pähkäillä onko tämä nyt kuitenkaan tasasijoituksia parempi.

      Milloinkaan ei siis tule tilannetta, että myy-signaalin myötä koko rahasto pitäisi tyhjentää. Ainoastaan ns. tavoitteen ylittävä osuus. Jos rahaston arvo on 10000€ ja tavoite 8% vuosituottotavoitteella on 9000€ niin myy-signaali käskee myymään 1000€. Voi toki olla, että kaikki rahastot käskee myymään, jolloin raha menee takaisin käyttötilille tai korkorahastoon. Kyllä annualisoidun tuoton maksimmoinnin tavoitteen perustana on myös absoluuttisen tuoton maksimointi. Mitään takeita ei toki ole, että juuri tällä systeemillä kaikki onnistuu.

      Jos käteisen osuus alkaa paisua liian suureksi, korotan kuukausisäästämisen summia ja siten toki saan lisää rahaa sijoituksiin.

      Poista
    2. Ymmärsin kyllä että myy-signaali ei tarkoita että myytäisiin kaikki rahasto-osuudet, ja tarkoitinkin kysymykselläni että mihin kyseisen kuukauden sijoitettavat rahat laitetaan jos myy-signaali tulee kaikista rahastoista. Tällä hetkellä perinteiset korkosijoituksetkaan eivät ole relevantti vaihtoehto, kun viitekorot ovat negatiivisia. Täten rahalle jota ei sijoita osakerahastoihin saa väkisinkin melko matalan tuoton. Toki jos osakemarkkinoiden laskiessa nollatuottokin on ihan ok :)

      Poista