Yksi perinteinen keino suojautua markkinoiden sykleiltä on sijoittaa sama summa tasaisin väliajoin. Tämä on helppoa, jos säästää ja sijoittaa aina saman summan omista palkkatuloista. Tällöin sijoittaja ostaa väkisinkin joskus pohjalta, mutta toisaalta joskus myös huipulta. Kuitenkin keskimäärin pohjahinnoista sijoittaja saa enemmän osakkeita tai rahasto-osuuksia, joten hänen keskihintansa on lähempänä pohja- kuin huippuhintaa. Tarpeeksi monta vuotta kun tätä tekee, jää vääjämättä voitolle.
Kuitenkin - olisikohan olemassa mitään keinoa, joka olisi vielä tasasummiakin parempi strategia sijoittaa? Strategia jolla saisi tasasijoituksia paremman tuoton?
Value averaging on sijoitusmenetelmä, jonka pyrkimyksenä on saada parempaa tuottoa rahoille. Lyhyesti value averagingin idea on se, että pohjalta pyritään ostamaan enemmän ja huipulta vähemmän. Idean toteutus vaatii sen, että ostat aina samaa rahastoa/osaketta.
Ensin pitää määrittää vuosittainen tavoitetuotto. Tämä on tärkeä osa sijoitusstrategiaa. Itse olen päätynyt tavoittelemaan 9% vuosituottoa omissa sijoituksissani. Tämän jälkeen pitää arvioida, kuinka paljon rahaa voit sijoittaa vuosittain, kvartaaleittan tai kuukausittain. Lopuksi pitää määrittää matematiikan avulla, kuinka paljon todellisuudessa tulet sijoittamaan ennalta määrättyinä ajankohtina. Seuraava kuva valaisee asiaa:
Sijoittajamme on päättänyt, että hän tulee sijoittamaan seuraavan 21 vuoden aikana 10 000 euroa jokaisen vuoden ensimmäisenä päivänä (sarake C) indeksiä seuraavaan ETF-rahastoon. Vuosien aikana hän on sijoittanut yhteensä 210 000 €. Sarakkeessa D näkyy kumulatiivisesti hänen salkkunsa arvo, joka määräytyy B-sarakkeen pistelukujen sekä tehtyjen ostojen mukaan. Lopussa hänen sijoituksensa ovat tuottaneet yhteensä 148 818 €, mikä vastaa prosenteissa 70,87 % hänen sijoittamasta 210 000 €:sta.
Jos sijoittajamme olisi käyttänyt value averaging -menetelmää, hän olisi päättänyt tavoitella 9 % vuosituottoa. Sarakkeessa E näkyy, kuinka ETF-rahaston pisteluku olisi kehittynyt tällä vuosituotolla. Sama näkyy alhaalla kuvaajassa oranssilla värillä.
Sarakkeessa F on mielenkiintoisin tieto. Tämä on se rahasumma, jonka sijoittaja olisi sijoittanut value averaging -menetelmällä. Vuoden 1995 alussa hän olisi sijoittanut 10 000 € pisteluvulla 1808, kuten teki myös tasasummilla sijoittaessaan. Riviltä 3 havaitsemme, että vuoden 1996 alussa ETF:n pisteluku 1752 oli alhaisempi kuin sijoittajan tavoittelema pisteluku 1971 (9 % vuosituotto). Strategian mukaan sijoittaja sijoittaa enemmän kuin 10 000 €, tässä tapauksessa 10 000*1971/1752 = 11 246 €. Alemmasta kuvaajasta voidaan todeta nyrkkisäännöksi, että kun sininen käyrä on oranssia käyrää alempana, sijoitettaisiin enemmän kuin 10 000 €. Kun sininen käyrä on oranssia korkeammalla, sijoitetaan vähemmän kuin 10 000 €. Aivan kuten idea olikin: sijoitetaan pohjilla enemmän ja huipulla vähemmän.
Tätä yksinkertaista kaavaa soveltamalla lopulta vuoden 2016 alussa sijoittaja olisi sijoittanut yhteensä 167 168 € (tasasummillahan se oli 210 000 €) ja saanut tuottoa 148 336 €, prosenteissa 88,73 %. Siis käyttämällä value averaging -menetelmää sijoittaja olisi saanut lähes täsmälleen saman tuoton kuin tasasummilla sijoittaessaan, mutta jopa 210 000 - 167 168 = 42 832 € pienemmällä sijoituksella.
Value averaging -menelmää soveltamalla todennäköisesti saavuttaa paremman tuoton kuin tasasijoituksilla. Prosenteissa. Jos tavoitteena on tuottojen euromääräinen maksimointi, value averagingilla ei todennäköisesti pääse parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Euromääräiset tuotot kasvavat, mitä suurempaa vuosituottoa tavoittelee. Toisaalta tällöin myös sijoitettava summa kasvaa, eikä prosentuaalinen tuotto ole välttämättä enää parempi kuin tasasijoituksilla. Käyttämässäni esimerkissä ns. raja-arvo tavoitetuotolle olisi ollut 12,6 %. Tällä tavoitevuosituotolla euromääräinen tuotto olisi ollut parempi kuin tasasijoituksilla, mutta prosentuaalinen tuotto käytännössä sama. Sijoitettava summa olisi ollut 38 000 € suurempi kuin tasasijoituksilla. Optimi tavoitevuosituotto, jolla sijoitettava summa olisi ollut 210 000 €, on 11,1 %. Tällöin täsmälleen samalla sijoitussummalla olisi saatu noin 14 000 € enemmän tuottoa.
Value averaging -menetelmän haaste on siis optimoida tavoitevuosituotto oikeaksi. Mitä alemmas arvioi, sitä isomman prosentuaalisen tuoton saa, mutta euromääräiset tuotot kärsivät. Mitä ylemmäs arvioi, sitä suurempia ovat euromääräiset tuotot. mutta prosentuaalinen tuotto kärsii. Haasteen aiheuttaa myös sijoitettavan summan määrittäminen, sillä jossain menee raja, jota enemmän ei ole vara sijoittaa. Value averaging -menetelmää käyttämällä joutuu välillä sijoittamaan hyvinkin suuria summia, ja toisinaan paljon vähemmän mitä olisi ollut varaa.
Itse käytän value averaging -menetelmää kaikissa Seligsonin rahasto-ostoissani. Olen määrittänyt tavoitevuosituotoksi 9 %, ja kuukausittaisen säästösuunnitelmani voi nähdä aiemmasta blogikirjoituksestani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti