"Rahoitusalan professorit ovat passiivisia sijoittaja, joiden ainoa neuvo on yleensä hajauttaminen." Nämä sanat kuulin rahoituksen professorilta yliopistoni kurssin luennolla. En varsinaisesti opiskele kauppatieteitä, mutta kiinnostukseni sijoittamista kohtaan sai valitsemaan tämän kurssin.
Hajauttaminen lienee ainoa ilmainen lounas, jonka sijoittaja voi markkinoilta saada. Koska kukaan ei varmuudella tiedä, mitkä osakkeet nousevat tulevaisuudessa, voi hajauttamalla varmistaa sen että mahdollisesti ainakin jotkut oman salkun osakkeista nousevat, mielellään mahdollisimman moni. Hajautus on yksi keino vähentää osakkeiden sisältämää riskiä, ilman että tuotto-odotus juuri muuttuu.
Hajauttaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna, että kaikkina munia ei laiteta samaan koriin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei sijoittaja sijoita muutaman kymmenen tuhannen euron perintöään kerralla yhden yrityksen osakkeisiin. Omille vanhemmilleni kävi näin, he sijoittivat merkittävän osan isoisäni perinnöstä Nokian osakkeisiin vuosituhannen alussa. Kukin voi itse käydä tarkastamassa, miten näille sijoituksille kävi. Kaikki tämä oli seurausta pankin sijoitusneuvojan vinkeistä, ja osittain tästä syystä en aio koskaan kuunnella kivijalkapankin pienasiakkaiden sijoitusneuvojan suosituksia.
Vanhempieni kohtalon olisi voinut välttää hajauttamalla. Hajauttamista on monenlaista. Voidaan puhua toimialakohtaisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta hajauttamisesta. Myös hajauttaminen eri sijoitusinstrumentteihin, kuten osakkeisiin, metsään, korkoihin, asuntoihin jne. on hajauttamista. Keskityn tässä kirjoituksessa vain kolmeen ensimmäiseen hajauttamisen muotoon, sillä sijoissalkkuni on sataprosenttisesti osakkeita ja osakerahastoja.
Toimialakohtainen hajauttaminen: Ostetaan eri aloilla toimivien yritysten osakkeita. Toimialoja ovat esimerkiksi teknologia, teollisuus, terveydenhuolto, pankki- ja vakuutustoiminta sekä kulutustavaray. Ei osteta ainoastaan yhdellä toimialalla toimivien yritysten osakkeita. Salkku, joka koostuu ainoastaan Koneen, Metson ja Valmetin osakkeista, ei ole hyvin hajautettu, koska kaikkien liiketoiminta mustuttaa toisiaan. Jos koko Suomen teollisuudella menee jostain syystä huonosti, saattaa sijoittajan salkun arvosta sulaa tuntuva osuus. Sen sijaan salkku, joka koostuu Koneen, Nordean ja Biohitin osakkeista, on jo selvästi paremmin hajautettu. Ottamatta tarkemmin kantaa kyseessä olevien yritysten tuloksentekokykyyn. Tällöin teollisuuden vaikeudet eivät tunnu salkussasi yhtä paljon, mikäli pankki- ja terveydenhuoltoalalla menee paremmin.
Maantieteellinen hajauttaminen: Nimensä mukaisesti sijoitetaan globaalisti. Ei pelkästään suomalaisiin pörssiyhtiöihin vaan myös muihin maihin. Itselleni helpoin keino tähän on ollut rahastot. Salkussani on merkittävä osuus Seligsonin rahastoja, joiden kautta sijoitan Suomen lisäksi muualle Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Salkkuni on edelleen varsin suomipainotteinen, mutta tulevissa ostoissani suomiosakkeet ja -rahastot ovat selvässä vähemmistössä. Jo kahden vuoden ajan olen itse asiassa myynyt enemmän kuin ostanut suomalaisia osakkeita ja rahasto-osuuksia.
Maantieteellisen hajautuksen idea on yksinkertaisesti se, että sijoittaja suojautuu yhden valtion kilpailukykyriskiltä. Ei ole fiksua sijoittaa ainoastaan valtioon, joka kamppailee talouslaman kourissa. Jos toisella valtiolla menee huonommin, voi toisaalla mennä paremmin. Ongelma on, ettei kukaan voi varmuudella sanoa, millä valtiolla menee hyvin seuraava vuosikymmen. Siksi kannattaa hajauttaa riskiä ja veikata useampia hevosia.
Ajallinen hajauttaminen liittyy markkinariskiltä suojautumiseen. Kaikkein parhaimpaan tulokseen pääsisi, jos ostaisi aina hintojen ollessa alhaimmillaan ja myisi hintojen ollessa korkeimmillaan. Valitettavasti juuri kukaan ei osaa ennustaa talouden syklejä, eikä varsinkaan yksittäisen osakkeiden hinnan kehitystä. Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa, että ostoja tehdään useammassa kuin yhdessä erässä. Jos esimerkiksi ajattelit sijoittaa Nokian osakkeeseen, ei kaikkia ostoja kannata tehdä kerralla, vaan jakaa ostot useampaan erään.
Helppo keino ajalliseen hajautukseen on esimerkiksi säästää kuukausittain sama summa omasta palkasta, ja laittaa se heti sijoituksiin. Näin voit olla aivan varma, että ostat joskus myös pohjilta. Toki samaan hengenvetoon voidaan sanoa, että näin toimimalla ostaa joskus myös huipulta. Se on totta, mutta tasasummilla sijoittaessa pohjalla halvoilla hinnoilla saa enemmän osakkeita/rahasto-osuuksia kuin samalla summalla huipulla ostettaessa kalliilla. Täten ostojesi keskihinta painotetun keskiarvon myötä on lähempänä pohja- kuin huippuhintaa.
Hajautuksessakaan ei kannata kuitenkaan liioitella. Jo muutamalla rahastolla voi saada oikein mainion maantieteellisen ja toimialakohtaisen hajautuksen. Ajallinen hajautuskin tapahtuu itsestään kuukausisäästämisellä.
Oma hajautukseni on vielä vaiheessa, mutta tasoittuu vuosi vuodelta. Tavoitteeni on pudottaa Suomen osuus salkussa korkeintaan viidennekseen. Tähän menee aikaa muutamia vuosia, koska aion myydä omistuksiani pikku hiljaa, ja tällä hetkellä salkusta on 50-60 prosenttia Suomea. Toki useilla sijoittamillani yhtiöillä on iso osa liiketoimintaa Suomen ulkopuolella. Tavoiteallokaatiossa loput 80 prosenttia salkusta koostuu USA:sta, Euroopasta, Aasiasta ja kehittyvistä markkinoista. En ole vielä päättänyt millä painolla kukin, mutta todennäköisesti välillä 10-30 prosenttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti