keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Keväisiä kuulumisia

Vuosi on jo pitkällä, Q1 melkein päättynyt ja vasta toinen kirjoitus tänä vuonna. Sijoittaminen ei ole loppunut mihinkään, mutta on ollut hankalaa löytää aikaa kirjoittaa.

Päivitin Salkku-välilehden kuvaajat 14.3.2017. Menikin yli puoli vuotta vanhoilla kuvaajilla.

Alkuvuosi on mennyt melko hyvin, salkkuni on plussalla +2,2 %, vertailuindeksin porskuttaessa +3,5 % lukemissa. Näillä näkymin olisi siis tulossa toinen peräkkäinen tappiokvartaali vertailuindeksiä vastaan. Salkkuni onkin koko ajan muuttunut yhä defensiivisempään suuntaan, koska viime aikoina (= vuosi) korkojen osuus on kasvanut salkussani S-osuuksilla ja Seligsonin Euro-obligaatiolla. Oletan siis, että mahdollisella laskukvartaalilla oman salkkuni lasku on indeksejä pehmeämpi. Annualisoitu vuosituottoni on tällä hetkellä 13,0 % kun sijoittamista on takana 6 vuotta ja 2 kuukautta. Vertailuindeksin vastaava tuotto on 11,2 %, joka on varmaankin enemmän kuin voi odottaa seuraavilta 30 vuodelta. Oman tuoton ja vertailuindeksin tuoton väli on kaventunut, mutta eiköhän oma tuotto pysy ainakin jonkin aikaa vertailuindeksiä parempana. Tavoite kylläkin on, että olisi pysyvästi parempi. Oman salkun annualisoitu tuotto on ollut vertailuindeksiä parempi noin 3 vuotta.

Uusia ostoja en ole paljonkaan tehnyt tänä vuonna. Salkkuun on virrannut uutta rahaa vain 320 euroa, sen sijaan olen siirtänyt lähes 1200 euroa pois Euro-obligaatiosta muihin osakerahastoihin. Tavoite on päästä eroon koko Euro-obligaatiosta tämän vuoden aikana, mutta noudatan strategiaani ja ostan vasta kun tulee ostosignaali. Tänä vuonna ne ovat olleet harvassa.

Käteiskassa siis paisuu ja käyttötilillä on jo ihan liikaa rahaa. Oman auton ostaminen on toisaalta lähempänä kuin koskaan, olen jo katsellut vaihtoehtoja ja jopa näinä päivinä sellaisen hankin. Yksi ehdokas maksoi 7900 €, joka tuntuu aika paljolta, mutta toisaalta se on niin vähän ajettu auto että omalla ajomäärillä ajaisin sillä 6 vuotta, jonka jälkeen se olisi yhtä paljon ajettu kuin nykyinen autoni. Toisaalta sain niin surkean tarjouksen nykyisestä autosta vaihdossa, joten kauppa jää tekemättä. Nykyisellä autolla talvi ei ole mennyt hyvin, joten vaihto olisi jo ihan turvallisuudenkin vuoksi melko pakollinen. Toisaalta nyt ei ole ollut ongelmia, kun pakkaset ovat olleet vähissä eivätkä kovia. Silti, auto on rahallisesti paskimpia sijoituksia mitä tiedän. Kuitenkin käyttöarvoltaan itselleni erittäin tärkeä. En välitä muista seikoista kuin hinta, kulutus ja suht hyvä kunto. Merkillä, mallilla tai ulkonäöllä ei ole juuri väliä, hieman on mutta ei ratkaisevasti. Budjettini on max 6000€. Arvon aleneminen noin 6000€ autossa saattaisi olla luokkaa 1000 € vuodessa, bensat 150-200 € /kk ja vakuutukset sun muut pakolliset kulut päälle. Voisi siis sanoa, että auto maksaisi 300-400€/kk ilman huoltokustannuksia. Ei se periaatteessa ihan hirveältä kuulosta, jos käy tuuri eikä huoltoihin mene paljon rahaa. Silti sisäinen pihiyteni tuntuu ottavan vallan ja yritän sinnitellä huonommalla autolla. En yhtään nauti uuden auton hommaamisesta, autokuumetta ei ole lainkaan ja haluaisin vaan koko jutun pois mielestäni. Lähipiiri ei oikein tunnu ymmärtävän, miksi en osta kallista autoa kun varaa on ja hyvä palkka. Koen jopa pientä painostusta olla kiinnostunut asiasta, josta en sisimmässäni ole kiinnostunut. Minua kiinnostaa vain käyttää autoa, ei haaveilla uusista.